maanantai 28. huhtikuuta 2014

Miesten sukkia



Pienemmät sukat Lauran suosittelemalla sukkamallilla. Koska sukkien piti valmistua päivässä en uskaltautunut testaamaan tuota kahden sukan pyöröpuikolla neulomista!

Pari kuukautta sitten valmistuneet isommat sukat saivat alkunsa jo kesälomalla ja ovat jo päässeet ahkeraan käyttöön. Vihreät kärjet piristävät Novitan perus sukkamallia mukavasti.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Viikonloppuna






Pääsiäisenä juhlittiin synttäreitä, retkeiltiin maaseudulle mökkeilemään, syötiin hyvin ja ehdittiin vähän tekemään puutarhahommiakin.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Hamarin eteinen, uusi versio



Ehkä muistatte Hamarin eteisen, jonka vaalenapunaiset laatikot aiheuttivat närästystä. Laatikot maalattiin uudelleen liilalla ja nyt on taas rauha maassa. Itse tykkäsin kovasti siitä vaaleanpunaisesta, mutta ei tämäkään ole huono. Varttuneempi väki pitää nykyistä väriä valtavasti parempana. Laatikoiden etusarjoissa on nyt 9 kerrosta maalia...

Nuo vetimet ovat ehkä vielä menossa vaihtoon, kun niiden sävy riitelee tuon penkkitason kanssa. Molemmat ovat jalavaa, mutta puun väri vaihtelee ja vetimiin osui paljon vaaleampaa ja punaisempaa puuta.

Laatikoiden liila väri löytyi Teknoksen värikartasta (T1131). Sitä etsiessä tein mielenkiintoisen havainnon: tosi monista värikartoista puuttuu liila kokonaan.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pääsiäistaikoja ja pahan palkka



Pikkuinen intiaani kävi virpomassa naapurit ja Mummin. Palkkioksi sai enemmän namia, kuin on koko elämänsä aikana saanut. Silloin, kun itse olin pieni, pyöräiltiin vitsat tarakalla tarkkaan koko kylä läpi. Kuparipannuihin kertyi nami sieltä, toinen täältä. Nyt joka ovelta irtoaa kokonainen karkkipussi ja vielä pääsiäismuna päälle. Ehkä tämä on sitä inflaatiota.

Koska olen tiukkis, karkit pistettiin kaappiin ja sieltä niitä sitten tarjoillaan silloin tällöin. Pikkutyypin karkinsyöntitahdilla namit riittävät pitkälle kesään. Elleivät joudu aikuisten suihin.

Itselleni lapsen namipussilla käyminen koitui kohtalokkaaksi. Pupuneidin hedelmärae irroitti hampaasta paikan. Opinpahan pitämään näppini erossa lapsen karkeista!

--

Easter traditions with Little I.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Tulppaanit




En koskaan raaskisi heittää tulppaaneja pois. Ne melkein vain kaunistuvat kuihtuessaan. Vaikka ihania ne ovat tuoreinakin. Kunpa itsekin rapistuisin yhtä tyylikkäästi!

--

I hope I will get old as beautifully as tulips do.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Kevät!





Oi, se tulee kohisten ja suhisten ja laulaen!

Lamoherukan pikkuruiset lehdet ehtivät taas ensimmäisinä. Töyhtöhyypät syöksyilevät pellon yllä. Sinisuohaukkakin on uskollisesti tullut piipahtamaan matkallaan pohjoiseen.

Pikkutyyppiä ehti jo ampiainenkin pistää. Jos joku tietää, miten kolmivuotiaalta saa itikkakauhun pois, olen erittäin kiinnostunut.

Kansanpuiston keinuissa nautittiin kevään ensimmäinen piknik. Teetä ja porkkanakakkua, jonka kuorrutus oli jäänyt kiinni rasian kanteen. Nami!

--

Signs of spring are everywhere. I have already been digging in the garden although I know I have to wait with any bigger plans.

Little I has already been stung by a bee. Probably the first one to wake up this year. If you have any tips on helping three-year-olds get over the fear of flying bugs, I would love to hear from you!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kolmivuotiskakku




Pikkutyyppi täytti kolme. Kyselimme kakkutoivomuksia, mutta koska niitä ei oikein vielä tullut, pääsin itse päättämään minkälaisen kakun kanssa juhlitaan. Jostain mieleeni juolahti kolibrikakku, jota joku joskus vuosia sitten toi ystäväni nyyttärisynttäreille. En muistanut kakusta mitään muuta, kuin että taikinassa oli ananasta ja että se oli ehkä hyvää.

Leivoin kakun tällä amerikkalaisella ohjeella. Vasta myöhemmin löysin vastaavan suomennetun ohjeen Kinttanan blogista. Omaan kakkuuni tein pieniä muunnelmia. Kun pekaanipähkinät loppuivat kesken, korvasin osan mantelijauheella. Ja kräämistä jätin pois vaniljasokerin ja puristin sen sijaan joukkoon puolikaan limen mehun. Kakun pinnalle kaulitsin sokerimassaa, kun kräämi loppui kesken. Ei kerrota kellekään, että pelkkään kräämiin meni kokonainen paketti tomusokeria...

Kolibrikakku pääsi heti suosioon. Se oli hyvää ja tujua. Kahdeksan aikuista ja kaksi lasta sai vaivoin syötyä kakusta puolet. Mutta saimme makeat rääppiäiset pariksi päiväksi!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...