Pikkutyyppi alkaa olla sen verran kasvanut, että rattaita tarvitaan pian. Toisin kuin modernimmat rattaat, nämä mahtuvat 50-lukuisen kotitalomme pikkuruiseen hissiin. Ja sen verran kevyetkin ovat, että jaksan kaapata ne kainaloon pakollisissa rappusissa.
Päällisten kohtalo on vielä ratkaisematta. Mintunvihreä ei ehkä ole se juttu kuitenkaan. Enkä ole tuosta röyhelöstäkään ihan varma. Tekisi mieli tummanvihreää vakosamettia.
Mökiltä olisi löytynyt aika samanlainen malli muistaakseni sinisellä muovia muistuttavalla kankaalla päällystettynä. Olisit vaan kysynyt :)
VastaaPoistaTosiaankin! Ja se sininen muovi olisi ollut jopa hienompi kuin tuo mintunvihreä röyhelö päällys. Minä olen vakosametin kannalla!
VastaaPoistaSe sininen ei ole ollenkaan paha. Vakosametin ongelma on se, että kastuessa kuivuu hitaasti. Sitä ongelmaa niissä sinisissä ei ole, vaikka kuomu puuttuukin :)
VastaaPoistaAnni - No, eipä tullut mieleen kysyä. Mutta noilla meidän rattailla on takaisinostosopimus, eli jos ne siniset on ihan valtavan upeat, niin nuo saa palauttaa!
VastaaPoistaLiisa - En oikein osaa edes nähdä noita muuta kuin vakosamettisina. Vaikka lampaantaljalla ja tilkkupeitolla verhottuna ne on nytkin aika hienot.
Meillä oli aika samanhenkiset rattaat. Ne oli tosin uudet, mutta tuollaiset, samaa sorttia. En tykännyt yhtään ns. matkarattaista. Noi on söpöt :)
VastaaPoistaJa oli kiva nähdä. Teidän pikkutyyppi tykkään noista rattaista varmasti.
Kirjailijatar - Pikkutyyppi on ihan yhtä hymyä, kun se saa noissa istuskella!
VastaaPoista