En edes muista koska olisin koskenut saveen. Se on aina ollut materiaali, jota olen vieroksunut. Enkä edes oikein tiedä miksi, mutta pelkonsa ja inhokkinsa kannattaa kohdata. Sitä voi yhtäkkiä huomata tykkäävänsäkin siitä. Näin kävi minulle eilen. Mietin, että jos opin pitämään korianterista, voin edes kokeilla miten savi taipuu...ja voi että oli kivaa! Ensin sai paiskoa savikökkäreitä pöytään (terapeuttista), että ilmakuplat häviävät ja sitten sai ruveta rullaamaan makkaroita. Aloin tekemään vatia, jonka halkaisija vain kasvoi ja kasvoi. Saas nähdä mitä lopputulos on, mutta tekeminen on ainakin hauskaa!
No niin! Tätä ollaankin odotettu!
VastaaPoistaJa nyt jäät koukkuun ja lähdet mun kanssa keskiviikkoisin savipajalle!
No nyt kynnys on ainakin madaltunut eli vahva ehkä :)
VastaaPoista