Olen keskittynyt sellaiseen, missä olen aivan surkea. Nimittäin tavaroiden eliminoimiseen. Tavoitteena on paikka kaikelle ja kaikki paikalla. Mutta vaikeaahan se on.
Olen havainnut, että kyvyttömyys heittää pois kulkee meillä suvussa. Olen käynyt ullakolla läpi kahdeksan vuotta sitten kuolleen Mamman tavaroita. Olen lajitellut säkkikaupalla matonkuteita laatikoihin väreittäin, koska niitä ei vaan voi heittää pois, kun Mamma on ne huolella leikannut ja kerinyt. Ja matonkutominen olisi aika hauskaa, jos joskus ehtisi. Sitten on vielä laatikkokaupalla käsityötarpeita koluamatta. Olen aika vakuuttunut, että kyseenalainen taipumuksemme säästää kaikkea on peräisin juuri Mammalta.
Vähitellen siirryin yhä syvemmälle vintille ja löysin laatikkokaupalla teinivuosien huoneestani pakkaamiani tavaroita. Laatikoiden sisällöstä päätellen en ollut heittänyt mitään pois. En todellakaan yhtikäs mitään.
Tällä viikolla sukelsin kellariin. Siellä meillä on varsinainen hamsterien luola. Aika paljon kertyy lasipurkkeja, jos ne kaikki varastoi 30 vuoden ajalta. Ja kertakäyttöisiä pakastusrasioita. Ja tyhjiä siirappipurkkeja. Ja monenlaista muuta, mutta asia käynee selväksi jo tästä.
Tällaista se on, kun pitkään asutaan samassa talossa. Hamari on viimeksi tyhjennetty 80-luvun alussa. Sen jälkeen olemme koko perheen voimin keränneet kamaa nurkkiin.
On tässä puolensakin. Olen tehnyt ihan mahtavia löytöjä. Omia ja veljeni vanhoja vaatteita ja laatikkokaupalla 70- ja 80-lukulaisia leluja. Ja hienoja vanhoja pulloja. Eri puolilta taloa on kertynyt loistavaa muistojen täyteistä tilkkupeittomateriaalia, jos joskus uskallan taas kohdata ompelukoneen ja Liisa ehtii auttamaan alkuun. Toisin sanoen hirveät määrät tavaraa, joiden säilyttämisessä ei ole välttämättä mitään järkeä, mutta ei kumminkaan voi poiskaan heittää.
Jotain olen sentään saanut roskikseen ja kierrätykseen asti. Olen vähän ylpeä itsestäni.
--
I've been cleaning at the farm. I really have been doing it for months now.
This is what you get when you come from a family that never throws anything away. Can you imagine how many empty glass jars we've accumulated since 1984 when the cellar was last properly cleared?
--
I've been cleaning at the farm. I really have been doing it for months now.
This is what you get when you come from a family that never throws anything away. Can you imagine how many empty glass jars we've accumulated since 1984 when the cellar was last properly cleared?
Kuulostaa niin tutulta, pienin askelin eteenpäin.
VastaaPoistaHelena - Pieniltä ne askeleet todellakin tuntuvat. Mutta sitäkin makoisammilta viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa, että edistystä tapahtuu. Tämä on hyvää treeniä malttamattomalle luonnolleni!
VastaaPoistaNäyttäis ihan mun revontulineuleelta, ettei peräti kansakouluajoilta Hanhijoelta. Tulee kyyneleet silmiin ... Love yo. Ä
VastaaPoistaMutta onhan hamstraamisessa hyviäkin puolia - olet tehnyt vaikka mitä löytöjä! Tuo neule näyttää kauniilta - onko se säilynyt ehjänä?
VastaaPoistaJa jos meillä vain on ompelukone mökillä, niin voidaan aloittaa tilkkutöiden teko heti ensi viikolla!
Äiti - Se se on. Ja ihan ehjäkin vielä. Vähän siinä on jotain likaa, joka toivottavasti lähtee pois. Ajattelin näyttää sille sappisaippuaa seuraavaksi.
VastaaPoistaLiisa - Se neule on aivan ihana ja äidin vanha ja hyvässä kunnossa.
Uusi vuosi tilkkutöiden parissa kuulostaa oikein mukavalta!