Viikonloppuna "muutettiin" takaisin kaupunkiin. Olohuoneessa odotti suunnilleen sama näky kuin viime visiitillä. Pikkutyyppi totesi olohuoneeseen astuessaan, että kylläpä on sikasotku.
Onneksi Pikkutyyppi pääsi Mammalle pariksi päiväksi ja Pikkuveli mahtui makuuhuoneeseen vetelemään hirsiä. Ja mikä parasta, saimme minun äitini apuun.
Kaksi päivää sitkeää puunausta, järjestelyä, lajittelua, pyörittelyä ja roudausta. Nyt on olohuoneen lattia näkyvissä ja koko perheelle ainakin väliaikainen nukkumapaikka.
Eteisen uusi vaaleanpunainen toimii ja eilen saatiin parvekkeen ovikin auki parvekerempan jäljiltä. Ja Pikkutyyppi aloitti tänään leikkikoulun. Hiljalleen päästään taas kiinni kaupunkiarkeen.
Aika jännää että olette taas kaupunkilaisia!!! Eiköhän ne loputkin tavarat löydä paikkansa pikku hiljaa.
VastaaPoistaHiljalleen hyvää tulee. Voisi tulla vähän vauhdikkaamminkin, mutta tällä meidän kokoonpanolla ihan hirveästi ei ole loppuaikaa siivoamiseen ja järjestelyyn.
PoistaHeh, kovin samanmoiselta näyttää meidänkin kodin sisätiloissa vaikka taidamme vetää vielä vähän pahemmaksi...luin hyvän jutun siivoamisesta, jossa oli hyvä kohta. Niin kauan kuin pöydälle saa tehtyä vähän tilaa kahdelle lasille ja viinipullolle niin ei ole mitään hätää.
VastaaPoistaHih, ei meillä sitten mitään hätää ole. Tosin mielelläni säilyttäisin lasten vaatteita muualla kuin lattialla ja muutamalle muullekin tarpeelliselle asialle olisi ihana löytää oma paikka. Tämä kotiäidin homma on siinä epäkiitollista, että kodin sotkut on koko ajan silmien edessä, kun niitä ei pääse töihin karkuun...
Poista