Testierä (vaihe 2)

Omenankuivatuskokeilu on ollut menestys! Pari päivää ei tosin riittänyt kuivumiseen. Mutta viikon jälkeen omput ovat ihanasti kurtullaan ja maistuvat hyvältä!

Puutarhasesongin leppoisa finaali

Queen of the Night-tulppaanit pääsivät vihdoin maahan. Toiseen penkkin tuli Purple Princejä. Pussillisen jättilaukkojakin laitoin kasvamaan.

Puutarhahommien kanssa alkaa pian ihana odotuksen aika. Pitäisi vielä pestä ja rasvata työvälineet. Sen jälkeen pääsee sohvalle teekupin ja perennakirjan kanssa suunnittelemaan tulevaa.

Syysfiiliksissä

Sateisen harmaata

Kastuin kotimatkalla läpimäräksi. Tarkoituksena oli vain juoda kupillinen teetä ja lähteä jumppaan, mutta toisin kävi. No huomenna ehkä sitten. Kotonakin riittää tekemistä, sillä odottelen vierasta!

Talikko, lapio ja pari kuormaa kakkaa

Keväällä Veeran kanssa kaivamassamme kukkapenkissä kasvoi tänä kesänä punajuuria, porkkanoita ja unikoita. Alkuperäinen suunnitelma oli täyttää penkki perennoilla syksyllä, mutta innostuin niin kovasti punajuurten kasvattamisesta, että päädyin siihen, että penkki palvelee osittain kasvimaana vielä ainakin ensi vuoden.

Nostin viikonloppuna loput juurekset penkistä ja keräsin viimeisetkin unikonsiemenet. Käänsin punajuurten ja porkkanoiden naatit mullan sekaan ja haravoin joukkoon vähän koivunlehtiäkin. Kaivoin penkkiä vähän leveämmäksi ja Klasu toi täytteeksi pari kauhakuormaajallista pollenkakkaa ja uutta multaa.


Penkistä tuli lehtosalvioiden ja kauan haaveilemieni syyshortensioiden koti. Ja keväällä siihen tulee taas punajuuria!

Vainulla

Metsäretkellä Ralf sai supivainun. Siinä jäi suppilovahveroiden kerääminen, kun koira tempoi kuin vimmattu. Juoksin sen perässä yli juurakoiden ja läpi pusikoiden. Onneksi hihna antoi vähän vetoapua. Kun pääsimme näköetäisyydelle, supi mennä lyllersi muina miehinä pitkin polkua. Pitelin koiraa kaksin käsin ja katselimme, kun supi paineli verkkaisesti matkoihinsa.

Paluumatkalla ihmettelimme kotipellon laidan koivikkoa. Se on kaikkina vuodenaikoina ihmeellisen kaunis.

Uusi kukkapenkki sai asukkaita

Muutama viikko sitten kaivettu kukkapenkki eteni lauantaina hurjalla loikalla. Aamupäivällä kuskasimme pellonlaidalta reunus- ja polkukiviä. Niiden asetteluun meni suuri osa iltapäivästä.

Alkuillasta ehdin istutuspuuhiin. Penkkiin pääsi purppurapunalatvaa, kellopeippiä, leimuja, pihaesikkoa ja valkoista patjarikkoa. Yhteen reunaan siirsin viimevuotisessa kukkapenkissa hurjasti kasvaneen kurjenpolven, jonka jaoin muutamaan osaan. Ja karkulaisraparperin alle jäänyt pioni sai uuden tilavamman paikan. Pari ahtaalla ollutta keijunkukkaakin mahtui penkkin. Ja sekaan vielä vähän tulppaaneja ja jättilaukkoja.

Sunnuntaiaamuna kävin katselemassa työn jälkiä. Mieli oli yön aikana muuttunut. Piti heti hakea lapio esiin. Kaivoin kurjenpolvet ja pionin ylös. Vaihdoin niiden paikkaa keskenään. Myös pari kellopeippiä siirtyi hieman ja penkkiin pääsi myös naapuripenkistä nostamani valkoinen kaunopunahattu. Jotain muutakin valkoista penkki vielä kaipaisi. Mutta ehkä jätän muutaman kohdan odottamaan kevätistutuksia.

Kottikärryissä olevat syyshortensiatkin pääsivät maahan. Siitä lisää myöhemmin.