Täytyy muistaa olla varovainen mitä toivoo. En edes tiedä miksi enää yllätyn, kun se tuleekin pian vastaan.
Muutama viikko sitten aloin kaivata Hamarin saunakammariin radiota. Sellaista vanhempaa puukuorista.
Yhtenä päivänä kotimatkalla kurkistimme roskalavalle. Löytyi kaikenlaista sälää, ei juuri mitään mielenkiintoista. Paitsi pieneksi puretut kangaspuut siellä lojuivat, mutta emme edes yrittäneet kuormata niitä pyörän selkään.
Lähtöä tehdessämme kerrostalon ovesta tuli nainen kantaen roskalavalle kirjapinoa. Hän kertoi tyhjentävänsä äitinsä kotia, jonka perikunta oli juuri myynyt. Seuraavaksi roskalavalle oli matkalla vanha radio. Jäimme odottamaan.
No, eihän se sitten ehtinyt sinne roskalavalle asti, vaan lähti meidän mukaan. Aito Helkama. Se soittaa kaikkea Joensuusta Monte Carloon.
Ja sen kavereina tuli mukaan pino nahkaselkäisiä kirjoja marmoroiduin kansin.
No siinä oli onni mukana, kirjat on upeat! :)
VastaaPoistaVau! Siis mahtavaa tuuria, vai miksi sitä nyt sitten kutsuisi. Onnea. Täytyy tosiaan varoa, mitä toivoo.
VastaaPoistaMinna - Joo, nuo kirjat on tosi hienoja. Ne on tosin päätyneet pöydän alle pinoon odottamaan parempaa paikaa.
VastaaPoistaKirjailijatar - Kyllä tämä meidän Turku vaan on ihmeellinen paikka! Roskikseen menee kaikenlaisia aarteita. Ehkä on hyväkin, että en aina osu paikalle, kun koti on tavaraa täynnä muutenkin...
Onkos Helkama siis ihan toimintakunnossa? Hassua, että vanhasta radiosta voi kuunnella uutta ohjelmaa : )
VastaaPoistaLiisa - Juu, taisi olla ollut edellisellä omistajallaan ihan loppuun asti käytössä, eli ihan hyvässä vedossa se on. Ja kyllähän se aika hassulta tuntui, kun siitä kuunneltiin uusimpia radiohittejä.
VastaaPoista