keskiviikko 14. heinäkuuta 2010
Jälleennäkemisiä
Olemme huonoja kesämatkailijoita. Kotona on niin kiva olla ja paljon puuhaa, että ei raaskisi lähteä mihinkään. Tätäkään matkaa ei olisi tehty, ellei huhtikuussa olisi ilmatila ollut sekaisin.
Tällä kertaa pääsimme kaikki perille. Rengasrikon jälkeen tapasimme Rosendahlin puutarhassa. Istuimme omenapuun alla ja ihmettelimme, miten tuntuu, että siitä on ihan hetki vain aikaa, kun viimeksi nähtiin. Vaikka siinä välillä yhdestä oli tullut äiti. Ja muutamia muitakin asioita tapahtunut.
Itse ihmettelin myös sitä, miten tämä kaupunki on pysynyt verissä. Vielä vuosienkin jälkeen pyöräreitit tulevat selkäytimestä. Ja vaikka kotona ei koskaan käytä kilikelloa, alkaa piristely heti, kun pääsee Tukholmaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi tuota Tukholmaa! Mukava, etta loma onnistui talla kertaa suunnitelmien mukaan! Niin ja kiitos kortista! Odotan innolla kirppariloytojenne nakemista.
VastaaPoistaKirpparilöytöjä tuli tosiaan tehtyä. Koitan jossain kohtaa ehtiä niitä kuvaamaan. Aloitin tänään remppaprojektin, enkä meinaa millään malttaa pitää taukoa!
VastaaPoistaSinulla on Tukholman kartta selkäytimessä. Minulla on kotona vain läjäpäin karttoja, muttei yhtään selkäytimessä.
VastaaPoistaOlemme Berliinissä. On ihanaa, mutta nyt pidämme hetken sadetta, sillä täällä on valtava ukkoskuuro.
Kirjailijatar - me odottelemme täällä ukkoskuuroa. Tai kunnon sadetta ainakin. Huomieksi taas povataan, mutta niin ne on sanoneet jo monena päivänä, eikä mitään ole tullut.
VastaaPoistaIhanaa lomanjatkoa sinne Berliiniin!