Talven ensimmäiset dreijaukset pääsivät kotiin. Olin oikein tyytyväinen. Erityisesti siihen, että kokeilin vaihteeksi vähän muitakin lasitteita, kun vanhaa suosikkiani väritöntä mattaa.
Olen päässyt lasiteruiskun kanssa niin sinuiksi, etten enää edes harkitse lasittavani kulhojen ulkoreunoja millään muulla tavalla. Sisäpuoliin olen edelleen kaatanut lasitteen, minkä jälkeen olen antanut töiden kuivua hyvin ennen kuin olen lasittanut ulkoreunan.
Vaikka eihän se väritön matta kyllä petä koskaan! Pinta on pehmeän silkkinen. Ei edes kulhon sisäpintaan jääneet pahat valumat näytä huonoilta. Tämä lasite korostaa esineen pinnan dreijausjälkiä tosi kauniisti.
Marrun vihreää taisin kokeilla ensimmäistä tai toista kertaa. Tykkään sen herkästä läpinäkyvästä pinnasta. Tässä lasitteessa värin voimakkuusvaihtelutkin on mukavan liukuvia, eikä liian voimakkaita. Jotenkin sellainen perinteisen oloinen lasite.
Mysteeriksi jäi, mikä lasitteen osa on jäänyt sulamatta pohjalle. Muistelen, että huomasin "kököt" jo lasittaessani, mutta ajattelin, että ne sulavat sinne. Ensi kerralla pitää nyppiä ne pois.
Tämä kulho on suosikkini. Testasin sen jo hummuskulhona ja hyvin toimii!
Sisäpinnalla on Sirkun turkoosia, joka nousi kertaheitolla suosikiksi. Aiemmin olen yhdistänyt sitä kiiltävään mustaan, mutta yhdistelmä tuntuu jotenkin liian kiiltävältä ja peittävältä. Olen saanut yhdistelmällä aikaan myös valtavia valumia, jotka ovat koituneet parin kulhon ja uunilevyn kohtaloksi.
Tällä kertaa ruiskutin ulkoreunaan kiiltävän sijalta mustaa mattapintaista lasitetta. Ja ah, ei valuman valumaa ja pinta on jotenkin melkein hienostunut. Yläreunaan voi tulevaisuudessa uskaltaa laittaa vähän enemmän lasitteita päällekkäin.
Tykkään tästä yhdistelmästä niin paljon, että dreijasin saman tien pienen erän murokulhoja, jotka aion lasittaa näillä lasitteilla.
Laura, aivan ihania ruukkuja. Voi että sä olet taitava. Mä tykkään näistä kaikista ihan hirmuisen paljon. Ja on varmaan myös rentouttavaa työntää kätensä saveen ja antaa mennä :)
VastaaPoistaVoi että, mitä ihania saviastioita! Kauniit muodot ja herkät värit, olet taitava tosiaan.
VastaaPoistaSulla on tosiaankin taito hyppysissä! Aivan mahtavia.
VastaaPoistaKauniita! Ja todella onnistuneet lasitevalinnat!
VastaaPoistaNyt sait minutkin innostumaan siitä varaamastani savityökurssista! Kivaa päästä taas dreijaamaan!
Kirjailijatar - Rentouttavaa se on, nimenomaan! Suorastaan terapeuttista.
VastaaPoistaSuosittelen - se paja on ihan siinä sun "naapurissa", sun pitää tulla joskus mukaan!
Maria - Kiitos. Olen itsekin oikein tyytyväinen, että pitkästä aikaa olen laittanut kulhoihini värejä.
Anni - Vuosien harjoitus on tuottanut tulosta!
Liisa - Hyvä, hyvä! Dreijaaminen on kyllä merkillinen taito. Vähän niinkuin pyörällä ajaminen - se on hyppysissä, vaikka sitä luulee, että tauon jälkeen ei muista mitä pitää tehdä.