Koitan taltuttaa puolivilliintynyttä kukkapenkkiä. Penkin toinen pää taitaa olla ensimmäisiä itse perustamiani. Ja sen huomaa. Perustettu on vähän miten sattuu. Apilaa puskee joka puolelta ja maa on pelkkää savea. Sittemmin olen jatkanut ja levittänyt penkkiä ja yhdistänyt sen toiseen pieneen.
Kesyttäminen kannattaa tietenkin aloittaa sieltä, missä sitä vähiten kaivataan. Kun se on helppoa ja kivaa niin. Tämä pätkä on toimittanut kasvimaan virkaa. Porkkanat ja punajuuret saivat väistyä kellariin ja paikalle pääsivät taimitarhan alennusmyynnistä heräteostona ostetut maanpeittoruusut sekä suloinen vuorimänty, joka ei ollut heräteostos vaan tulee tyydyttämään havujen kaipuutani.
En oikein osaa pysytellä yksinkertaisessa ja hillityssä. Siksi väleihin siirsin salviaa ja sormustinkukan ruusukkeita ja akileijan ja mirrinminttua ja juurille kangasajuruohoa. Sekä pari palanuttarakkautta, jotka olen saanut ystävän äidin puutarhasta, mutta joille ei oikein ole vieläkään sitä oikeaa paikkaa löytynyt. Taitaa olla niille jo ainakin kolmas paikka meidän puutarhassa.
Vuorimänty on tarkoitus pitää pienenä leikkaamalla. Juhannusaattona aina, ennen kuin mitään muuta tehdään, leikataan vuorimänty. Näin sanoi myyjä. Ja minä sanoin, että teen parhaani.
Aina kun kuljen tästä ohi, huokaisen, kun tuo vuorimänty on niin suloinen piikkeineen. Oih!
Hih, teidän puutarhassa kasvit vaihtavat paikkaa melkein vuosittan : )
VastaaPoistaHavupuu on loistava lisä kukkapenkiin! Muista tosiaan leikata, sillä osittain kuivahtanut ja oudon muotoinen havupuu saattaa muuten joutua jo ensi kesänä muuttamaan pois paraatipaikalta!
Joo, meidän puutarhalla on levottomat jalat. Ja pomo, jonka mieli muuttuu. Odota vaan, kun näet mitä kaikkea muutakin olen ehtinyt siirrellä...
VastaaPoistaVuorimänty kasvaa kolmimetriseksi ja sellaiselle ei nyt oikein ole tuossa kohtaa tilausta, joten on parasta muistaa leikata kovalla kädellä. Olisihan niitä kääpiöversioitakin ollut saatavilla, mutta olivat kovin tyyriitä.