lauantai 15. lokakuuta 2011

Teetä invalideille ja kaffetta kaikille






Viime viikonloppuna ehdittiin pitkästä aikaa sunnuntaikirppiksille. Kovin harvoin enää pääsee sellaiselle oikealle kirppikselle, jolla saa jutella myyjän kanssa ja tehdä kauppaa. Se on kuitenkin osa parasta kirppismeininkiä, sanoisin.

Parkkihallikirppiksella on aina siellä täällä kovin pimeää. Olin kulkemassa yhden "pimeän" pöydän ohi, mutta pysähdyin kuitenkin ja ehdotin siinä kohdassa myyntipöytäänsä pitäneelle miehelle, että voisi virittää myynnissä olevan pienen pöytälamppunsa viereisen tolpan pistorasiaan ja saada vähän valoa.

Näin tehtiin. Ja hyvä niin. Valkeus tuli ja paljasti pöydältä pari vastustamatonta peltipurkkia.

Lautaspinon pohjalta löytyi myös sinivalkoinen kukkalautanen. Jostain syystä se puhutteli kovasti. Vaikka sinivalkoinen kauteni meni ohi vuosia sitten. Toivon silti, että se ei tee paluuta!

Kuulin myöhemmin tämän rallin ja voi, kuinka se tuo hymyn kasvoille. Tanssin itsekseni pienen tuolitanssin sitä kuunnellessani.

6 kommenttia:

  1. Hi Mary! Thanks for popping by.
    I'll see you in class!

    VastaaPoista
  2. Kirjailijatar - Eikös olekin! Heti tulee hyvälle mielelle, kun sen klikkaa käyntiin.

    VastaaPoista
  3. Pitää tunnustaa, että mulla on ollut sinivalkoisten astioiden himo nousussa jo jonkin aikaa! Hienot purkit!

    VastaaPoista
  4. Liisa - Oih, tuo kuulostaa melkein huolestuttavalta. Onko se joku ikäjuttu?

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...