Syksy on puutarhasuunnitelmien aikaa. Ja kuoppien ja penkkien kaivuun myös. Mieli lepää, kun saa polkaista lapion sitkeään saveen.
Olen kuljeskellut pihalla monta päivää ja pohtinut mihin saisin uuden perennapenkin. Yhteen vanhaan on tuloillaan muutos, kun on alkanut tehdä mieli havuja. Nyt pitäisi keksiä uusi paikka ainakin leimuille ja ehkä keltapäivänliljoillekin. Lääniä kyllä on, mutta kun suunnitteilla on monenlaisia projekteja, ei ihan mihin vaan kannata alkaa istuttamaan, ettei tarvitse heti vaihtaa taas paikkaa.
Ongelmallisia ovat vanhat herukkapuskat. Ne tuottavat vielä vaihtelevasti marjaa, enkä halua niitä poistaa. Mutta ne on istutettu hienosti hyvin väljiin riveihin ja vievät suuren osan puutarhasta ja saavat sen näyttämään kovin tylsältä.
Uusi kasvimaapenkki on jo kaivettu. Jos en muuta keksi, niin siihen mahdutetaan myös väliaikainen perennapenkki ja jatketaan suunnittelua.
Vitsit kun teidän piha on hieno, niin säntillinen ja kukoistava. Mutta tuo kasvihuone on kyllä mun suosikki.
VastaaPoistaKirjailijatar - Hih, säntillinen ei ehkä ole ihan se sana, jota käyttäisin. Mutta kukoistava kyllä. Tuossa etualalla näkyy parikin penkkiä, joissa kukoistaa pääasiassa sellaiset lajit, joita ei niissä olisi tarkoitus olla ollenkaan. Mutta penkki kerrallaan tilanne muuttuu.
VastaaPoistaJa kyllä, kasvihuone on ihan suosikki. Siellä ollessa on jotenkin epätodellinen olo, kun on yhtäaikaa sisällä ja ulkona.