torstai 31. toukokuuta 2012
Mieluiten pihalla
Olen ollut vähän hissuksiin täällä viime päivinä. Välillä tekee hyvää jättää tietokone avaamatta vähän useammin. Sitä helpottaa sekin, että meillä on ollut valokuvien siirtymisen kanssa vähän ongelmia.
Ja viime viikon helteillä teki mieli olla lähinnä pihalla. Kyllä teki varpaille hyvää päästä pitkästä aikaa varvareihin!
Puutarhassa suorastaan suhisee. Niin kovaa vauhtia kaikki kasvaa. Olen ihan pistoksissa. Vaikka mielestäni olen aika hyvinkin oppinut rauhoittumaan ja ottamaan rennosti myös pihahommissa.
Mutta kyllä sitä nyt kuitenkin pitää vähän kaivella. Ihan vaan terapiamielessä. Kun lupasin, että ei yhtään uutta kukkapenkkiä tänä kesänä, en tarkoittanut ettenkö voisi laajentaa vanhoja. Tai kaivaa uutta kasvulavan pohjaa, joka on ihan pakko tehdä, koska Liisan sisko meni hukuttamaan meidät kasvattamiinsa taimiin.
--
We've just had a week long heatwave and in a couple of days the garden exploded into green. Everything grows like crazy at the moment. And I'm trying to keep my feet on the ground. With varying success.
I promised not to build any new flower beds this summer. But no one heard me say I would not extend the existing, right? And I also need a new raised vegetable bed because I came home from Liisa's sister's with four boxes full of seedlings.
I firmly believe that a girl must reserve the right to dig!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Niin, siis kukkapenkin laajentaminenhan on ihan eri asia kuin uuden perustaminen :) Minä olen aina tykännyt särkyneestäsydämestä, noin kukan muodossa, en muuten.
VastaaPoistaMaltatko lähteä sieltä ollenkaan kaupunkiin enää? Olisi kiva mennä kahville/lounaalle joku päivä.
Kirjailijatar - Särkynytsydän on kyllä outo kasvi. Tai siis se kukka. Mun pitää aina ihan erikseen tutkiskella niitä, kun ovat niin ihmeellisiä.
VastaaPoistaJa juu, kyllä me vielä kaupunkiin pistäydymme.