Naapurin setä soitti ja kertoi tuovansa meille peuranlihaa. Kiva juttu! Kävi vaan aika pian ilmi, että liha oli vielä kovin tiukasti kiinni peurassa.
Loppupäivä meni vähän eri tavalla kun oli suunniteltu. Hamarin keittiö muuttui leikkaussaliksi ja luusaha laitettiin isoimpaan kattilaan desinfioitumaan. Joni etsi kuumeisesti ohjeita peuran pilkkomiseen.
Kunnon ohjeiden puutteessa sisäfileet, ulkofileet, kaslerit ja paistit veisteltiin irti vahvasti fiilispohjalta. Palapaistiaineksia taisi tulla vähän enemmän, kuin niillä, jotka ovat tarttuneet moiseen haasteeseen aiemminkin. Ralf toimi kuitenkin uskollisena assistenttina eikä malttanut poistua keittiöstä operaation aikana. Se sai hyvin ansaittuja makupaloja mahan täydeltä ja ison kasan luita pakastimeen odottamaan. Pihan linnuillekin saatiin talia.
Koko iltapäivän ja illan uurastuksen jälkeen oli peura pilkottu ja pakattu. Vakumoituja lihoja säilytetään kellarissa 4 päivää ja sitten ne pakastetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti