Kiulukoita ja joulunodotusta

Valamonruusun kiulukat ovat pakkasöinä punertuneet. Olivat niin vastustamattoman näköisiä, että niitä oli ihan pakko kerätä ja iltasella näprätä.

Näprätessä tuli jouluinen olo. Ja hyvä niin. Joulusta pitääkin nauttia pieninä annoksina ja pitkään! Mun osaltani joulunodotus alkaa heti ensimmäisten kunnon pakkasaamujen myötä.

Onneksi en ole yksin. Eilen olimme ensimmäisissä jouluvalojen sytyttäjäisissä. Siellä juotiin tämän vuotisen joulunalusajan toiset glögit. Piparkakkuja on syöty jo muutama viikko. Lanttulaatikkoa olen himoinnut tällä viikolla ainakin kahdesti ja heti kun ehdin torille ostan sitä varten lanttua. Ja nyt kun illat pitenevät, pitää Hamarissa ehdottomasti tehdä riisipuuroa ja väskynäsoppaa. Olen vielä malttanut pitää joulukoristeet kaapissa, mutta pitkään en enää aio itseäni hillitä.

Haluan nautiskella joulusta vähintään marraskuun alusta pitkälle tammikuuhun. Kannatan sitä, että joulurekvisiitat tulevat kauppoihin jo lokakuussa, että pääsee hyvissä ajoin fiilistelemään. Tykkään kauniista joulukoristeista, jouluruuasta, joulumusiikin klassikoista (kuten tästä ja tästä), glögistä ja pipareista, kanelintuoksusta ja pimeistä illoista kynttilänvalossa ja takkatulen ääressä.

Mutta kuten useimmissa muissakin ihanuuksissa, on annostuksen kohtuullisuus keskeinen osa nautintoa. Jouluhössötyksestä tai joulukiireistä en välitä yhtään. En säntäile kauppoihin tekemään pakko-ostoksia. Ostan joululahjoja, jos vastaan tulee jotain, mitä haluan antaa. Enkä ole kovinkaan innokas kirjoittelemaan joulukortteja tai tekemään joulusiivousta.

Joulun suhteen on ihanaa poimia rusinat pullasta. Se pakkopulla saa mun puolestani jäädä ihan kokonaan.

Oikein ihanaa, rauhallista ja ennenkaikkea pitkää joulunodotusta kaikille!