Joulupuuhasteluun liittyy mielestäni jotenkin kiireettömyys. Se on sellaista puuhaa, mitä tehdään mieluiten yömyöhällä, kun pitäisi olla jo ajat sitten mennyt nukkumaan. Silloin juodaan glögiä, mutustellaan keksejä ja kuunnellaan joululauluja. Varsinkin tätä ja tätä. Silloin ripustetaan joulukoristeita ja kääritään paketteja. Kudotaan lahjoja pehmeisiin paketteihin. Tai rakennetaan piparkakkutaloja. Ja nautitaan kynttilänvalosta.
Kun olin lapsi, meidän perheessä oli hyvin kunnianhimoisia piparkakkutaloprojekteja. Yhtenä vuonna tehtiin piparkakkukirkko, toisena piparkakkulinna, jonka kaavat muistaakseni otettiin legolinnasta. Nuo rakennusprojektit olivat aikuisten projekteja, usein niitä suunnittelemassa ja rakentamassa oli enemmänkin porukkaa. Toki mekin saimme leipoa ja koristella, mutta nukkumaanmenoajan jälkeen aikuiset liimasivat seiniä toisiinsa tulikuumalla sokerilla.
Muistan, että aikuisilla tuntui olevan kauhean hauskaa näiden rakennusprojektien kanssa. Aina joku poltti sormensa ja aamulla ihmeteltiin vesikelloja. Ehkä olen perinyt oman joulufiilistelyni noista illoista, kun olen huoneestani kuunnellut piparkakkulinnaa rakentavien aikuisten iloisia ääniä.
Loppuvuoden piparkakut ja glögit mutustellaan meillä joulukattokruunun alla!
Aivan upealta näyttää lamppu koristuksineen? Onko tuo lamppu muuten sellainen, josta roikkuu kauheasti pikkupulloja? Minä haaveilin sellaisesta entiseen kotiin, mutta sitten tuli muutto.
VastaaPoistaLamppu löytyi pari vuotta sitten Riihimäeltä kirppikseltä, joka on maalikaupan yhteydessä. Oltiin tulossa juhannuksen vietosta.
VastaaPoistaLamppu oli kirppiksen perällä osina. Ensin löytyi kehikko ja sitten pahvilaatikoittain lasiosia, jotka tosiaan ovat kuin pulloja (eikä ihan pieniä). Oli aika vaikea hahmottaa miltä lamppu kasattuna näyttäisi. Pitkään mietimme, oliko meillä käsissämme jotain tosi hienoa vai jotakin aivan valtavan rumaa. Emme tainneet osata päättää kummasta oli kyse, mutta jostain syystä lamppu piti ostaa. Tinkasin siihen kylkiäisiksi muutaman juomalasin.
Lamppu on paljon isompi, kuin miltä kuvassa näyttää, halkaisija on n. 120 cm. Meillä oli silloin vielä farmariauto, joka oli jo valmiiksi pullollaan tavaraa. Lampun kehikko mahtui juuri ja juuri takaluukusta sisään. Lisäksi mukaan tuli ainakin kolme isoa pahvilaatikollista niitä lasipötkylöitä.
Kotona purimme laatikot ja ymmärsimme, että kaupan päälle oli tullut myös useita vanhoja toppavaatteita, joihin lasiosat oli kääritty. Pari iltaa meni lasiosia pestessä.
Arvioimme, että kasattuna lamppu painaa n. 50 kiloa. Joni kiinnitti kiila-ankkureilla kattoon levyn, johon lamppu ripustettiin. Ripustushetkellä meitä jännitti aika kovin. Mutta hyvin on pysynyt lamppu katossa.