Joululahjaruljanssin jälkeen on ihana miettiä omia neuletarpeita. Ohut citypiponi osoittautui kovemmilla pakkasilla hieman vilakaksi ja kuinkas ollakaan ennen joulua puikko-ostoksilla käydessäni mukaan tarttui myös uutta pipolankaa. Lanka on Louise Hardingin alpakka-merinovillaa ja malli on sama kuin aikaisemmin syksyllä kutomassani citypipossa. Pidensin resoria huomattavasti ja loppujen lopuksi taisin tehdä pipon isommilla puikoilla sekä suuremmalla silmukkamäärällä. Laura opastamana jätin myös lisäyssilmukan kutomisen kiertäen ja sain aikaan toivotun reikäkuvion. Niskani totuttelee vielä paksuun taitettuun resoriin, mutta muuten pipo on osoittautunut aivan loistavaksi. Onnistuneesta lopputuloksesta kertonee myös se, että sisko yritti jo omia pipon itselleen!
On se vaan hieno tuo sun uusi piposi! Tuo lanka on niin mukavan tuntuista ja näköistä.
VastaaPoistaHarkitsen tässä, että käyn vielä kerran sen jo valmiin sinisen piponi kimppuun ja teen siihen tuollaisen taitettavan resorin.
Se niska on kyllä aika paksu... Voin ottaa pipon.
VastaaPoista