tiistai 19. tammikuuta 2010

Sauna ja uusi koti


Tässä saunassa Mummi pyykkäsi nuorena miniänä isossa puukiulussa. Toisella puolella tietä olevassa talossa isäni asui ensimmäisen vuotensa. Isä ei muista asuiko talossa silloin isän sedän perheen lisäksi tädin perhe. Pitää varmistaa Mummilta. Sakkia riitti joka tapauksessa. Koska talossa oli iso tupa, siinä pidettiin kouluakin, kun kylän uusi koulu paloi heti alkuunsa.

Vuonna 1949 valmistui vähän matkan päähän pellon laitaan tiheään lepikkoon Hamari. Tontin raivaus oli kuulemma kova urakka. Isä muistaa, kuinka muutama vuosi myöhemmin talon vieressä olevalla pellolla tehtiin tiiliä ulkorakennusta varten. Siihen tuli talli ja navetta ja sikala.

Kun isoisän veli hakkautti lähistöltä metsää, Mummi pinkoi kotiin minkä kintuistaan pääsi ja kysyi isoisältäni montako puuta olisi varaa ostaa. Mummi olisi halunnut jättää mahdollisimman monta puuta pystyyn.


Yli 60 vuotta sitten raivatun lepikon juuret versovat vieläkin alkukesästä Hamarin pihassa. Mummin istuttamat koivut, vaahterat, männyt ja kuuset ovat kasvaneet niin isoiksi, että taloa ei meinaa lumisilta puilta nähdä ollenkaan.


Isoisää en tavannut koskaan. Viime vuonna vapun jälkeen kaivoimme Veera-serkun kanssa pellon reunasta männyntaimen ja istutimme sen pihaan. Siitä tuli Viljo, isoisän mukaan. Tämän kuultuaan Mummi nimesi pihan toiselle puolelle kylväytyneen männyntaimen itsensä mukaan.

Kesällä kannoin Viljolle ämpärillä vettä, kun olin huolissani sen hentojen juurien jaksamisesta kuumina päivinä. Näyttää siltä, että se on koitoksistaan selvinnyt. Toivottavasti se saa tuolla pihan perällä kasvaa isoksi asti. Ehkä joskus eläkeiässä istutan köynnöshortensian kiipeilemään sen rungolle.

2 kommenttia:

  1. Heippa Laura!
    Aivan ihana tarina!! Mekin olemme istuttaneet nimikkopuita puutarhaamme. On minun ja miehen hääpuu sekä molempien lasten omenapuut. Minusta on ihanaa kun puillakin on tällainen tarina.

    Ja iso kiitos taannoisesta viestistäsi blogiini koskien lautaseinän tekoa. Tosi ystävällisesti tehty. Teillä on täällä kaunis ystävysten blogi.

    VastaaPoista
  2. Kati, joo, olen samaa mieltä, että on kivaa, että puutarhassa kasvavilla kasveillakin on tarina. Samalla tavalla kuin monilla tavaroilla on.

    Toivottavasti saatte hienon lautaseinän tehtyä! Itse olen aivan ihastunut raakalautapintaan seinissä.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...