Vaaleanpunainen eteinen on meidän kodin sydän. Siitä kuljetaan joka paikkaan. Vihreään olohuoneeseen ja turkoosiin makuuhuoneeseen. Ja keittiöön ja vessaan.
Liisan kanssa maalasimme nämä seinät monta vuotta sitten keskellä talvea. Muistan vieläkin, kuinka eteisen muuttuessa vaaleanpunaiseksi tuli tosi lämmin olo.
Noita kuvia katsellessaan kaikki meillä vähänkään useammin vierailevat lukijat varmaankin hihittelevät itsekseen. He tietävät, että näin siistiä meillä ei oikeasti ole. Kuvia varten kuskasin isoa kasaa erinäistä rojua vuoron perään eri huoneisiin pois näkyvistä. Mutta lupasin vaaleanpunaisista seinistä haaveilevalle Pluuperille esitellä omiani, joten piti kaivaa niitä mahdollisimman paljon esille kaikkien kamppeiden alta.
Eteisen lämpöpatteria en ollut nähnyt vuosiin. Joni pitää sitä työvaatenaulakkona. Talvella siinä on kuulemma sekin hieno ominaisuus, että vaatteet ovat valmiiksi lämpimät. No, vaatteiden alta löytyi pitkään kateissa ollut sateenvarjo sekä kauan sitten kasaamani kassillinen kierrätykseen meneviä vaatteita.
Kompromissina miehelle, joka ei epäröi elää vaaleanpunaisten seinien sisällä, olen yrittänyt opetella olemaan leuanvetotangon kanssa. En kyllä ole nähnyt siinä yhtään leukaa vedettävän. Mutta eihän sitä koskaan tiedä... Sinisessä ovessa oleva maalarinteippiraita on sulkapalloverkon korkeudella. Jonin piti kokeilla siihen uudella mailalla syöttämistä yhtenä iltana. Sen koommin ei ole tainnut teippiraita olla käytössä. Mutta hyvin se on siinä pysynyt kuitenkin.
Hamarissa meillä on vaaleanpunaisten seinien lisäksi vaaleanpunainen lattia.
Kiitos ihanista kuvista Laura! :) On tosi herkullisen väriset seinät ja muutenkin teidän koti on ihanan värikäs. Minun täytyy vaan odotella oman asunnon ostamista, jotta saan toteuttaa unelmani pinkeistä seinistä. Luulenpa, että vuokranantajalla saattaisi olla pari sanaa sanottavana, jos nyt tarttuisin maalitelaan :)
VastaaPoistaVuokraisännät tosiaan on usein valitettavan kapeakatseisia värien suhteen.
VastaaPoistaMutta väri kyllä piristää kummasti! Ja voihan sillä telalla vetää sitten valkoista tai iänikuista maitokahvinväristä päälle, jos siltä tuntuu.
Ooooo, ihania värejä! Olin juuri laittamassa sinulle kommenttia, että saisiko kuvaa teidän kodista, mutta täällähän onkin :) Olen aivan haltioissani, tuo tuolikin on niin ihana.
VastaaPoistaMoi Jutta! Meillä tosiaan tuntuu menevän värimaku yksiin!
VastaaPoistaJoni löysi nuo vihreät Kilta-tuolit osto- ja myyntiliikkeestä pari vuotta sitten. Niitä taitaa olla meillä 6.
Sen lisäksi, että meillä on lämmin suhde väreihin, meillä on kiihkeä suhde tuoleihin. En tiedä miksi, mutta jostain syystä meille on kertynyt valtavasti tuoleja. Koska ne on kaikki ihania, meillä on kaikki käytössä olevat tuolit erilaisia. Muut ovat varastossa. Onneksi maalla on reilusti tilaa säilöä kaikkia hienoja juttuja.
Minäkin haluaisin kaikkia ihania tuoleja, mutta en ole saanut miestä vielä ymmärtämään sitä ihanuutta. No miehen puolustukseksi sanottakoon, että meillä ei olisi tilaa eikä oikein säilytystilaakaan. Mutta silti...
VastaaPoistaMulla on lykästänyt siinä, että Joni on vähintäänkin yhtä kova hamsteri kuin minä!
VastaaPoista