Hamarin eteisessä on vihdoin saatu purkuhommat valmiiksi. Juhuu! Mutta tällä viikolla meitä tervehti eteisessä aivan hirveä lemu. Ei se oikein ollut viemärinhaju, vaikka se tuli ensimmäisenä mieleen.
Haju tuntui voimakkaimmalta kohdassa, josta koira oli viime viikolla kovasti kiinnostunut. Emme oikein keksineet muuta vaihtoehtoa, kuin se, että meillä on joku kuollut eläin seinän sisällä tai välikatossa.
Haju oli niin kammottava, että Joni päätti purkaa seinää vähän lisää päästäkseen sen lähteille. Parin tunnin aherrus ei tuottanut löydöksiä. Nuuskuttelimme ympäri eteistä. Ehkä haju oli kadonnut. Tai sitten sen oli peittänyt poissahatun puun tuoksu. Päätettiin tuulettaa välikatto ja paikata seinä.
Sitten päästiin napsuttelemaan uutta pintaa suoristettuihin seiniin. Kyllä siellä vieläkin vähän haisee. Odotamme muumioitumista...
--
Some slow progress on the entry hall. Although this week we started by digging deeper into the walls.
We had been greeted with a horrible smell when we walked in. First I thought it was sewage but no, it was more like the smell of death. We pondered for a while and came to the conclusion that something has died inside the walls or above the ceiling.
Joni found nothing so we decided to carry on and hope the source of the smell will soon become mummified.
--
Some slow progress on the entry hall. Although this week we started by digging deeper into the walls.
We had been greeted with a horrible smell when we walked in. First I thought it was sewage but no, it was more like the smell of death. We pondered for a while and came to the conclusion that something has died inside the walls or above the ceiling.
Joni found nothing so we decided to carry on and hope the source of the smell will soon become mummified.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti