tiistai 26. helmikuuta 2013

Välipala

Ystäväni soitti ja pyysi tekemään jonkun käsityön, jolla voisi kannustaa/houkutella teinejä valitsemaan käsityön valinnaisaineeksi yläasteella. Ideoita keksimme vaikka kuinka, mutta piti keksiä jotain minkä tekisi kohtuu nopeasti, eikä olisi mitään perinteistä pitsiliinan virkkausta (jos kiinnostuu käsitöistä niin päätyy siihen pitsiliinan tekemiseen jossain vaiheessa elämäänsä).

Päädyimme amigurumiin. Niitä on kiva tehdä, ja samalla oppii virkkaamisen jaloa taitoa. Mielikuvitus on vain rajana hahmojen kehittelyssä ja jämälankoja on tarjolla vaikka kuinka. Aika hellyttävä lopputulos. Toivottavasti teinit innostuvat.

ps. Kiitos tunnustuksesta, jonka saimme jokin tovi sitten!

3 kommenttia:

  1. Nuo sun amigurumit on kyllä tosi hienoja! Tässä on vielä erityisen herkulliset värit. Luulisi, että tuollaisella kyllä teinien päät kääntyy. Vaikka täytyy myöntää, että mikään mahti maailmassa ei olisi saanut mua valitsemaan käsitöitä yläasteella!

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Ja samoin. Perinteinen pitsiliinan virkkaus tai pitsinnypläys tai muut perinnekäsityöt eivät tuossa vaiheessa kiinnostaneet pätkän vertaa. Eikä muuta ollut käsityöntunnilla tarjolla. Siksikin tärkeää olisi houkutella nuoret kädentaitojen äärelle pienempien ja hauskempien töiden kautta ja ehkä sitä kautta tekemään niitä perinteisiäkin käsitöitä. Itse virkkasin ensimmäisen pitsiliinan 30+ vuotiaana, sitä ennen kiersin ne kaukaa.

    VastaaPoista
  3. Hyvä idea. Makee hahmo! Oishan tollanen ollut aika kivaa vaihtelua yläasteen kässätunnilla, jossa istuskelin. Muistan virkanneeni sellasen hillittömän pitsiliinan, itku meinas tulla. Nyt en kyl jaksaisi virkata samalla pieteetillä. Nyt se on kiva muisto äidin kaapissa. Muistan kyllä painaneeni kangastakin. Isosiskon opiskelukämppään verhot...missäköhän ne nyt on. Se painaminen oli kivaa.Sitä on vähän tullut tehtyä aikuisenakin.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...