Aarrelöytöjä!

Loimaan rompepäivä elokuun ensimmäisenä lauantaina on jo muodostunut perinteiseksi lomanpäätöstapahtumaksi. Ja saaliina on taas kaikkea ihanaa - punainen lamppu, lautasia, peltipurkkeja, virkkauskirja ja lettupannu.

Punaista lamppua sain tingata pitkään ja sen väri oli ostohetkellä muka liian oranssi, mutta Hamarin pirtin ikkunalta se löysi heti hyvän paikan. Kun siihen vielä saisi johdon paikalleen ja valon päälle, niin pääsee lukemaan uutta virkkauskirjaa sen valossa. Virkkauskirja on 70-luvulta ja siitä löytyy klassisia reuna- ja välipitsien malleja, joita Mammakin teki joskus. Osa tuntui tutulta myös omilta käsityötunneilta (joilla vihasin virkkausta ihan yhtä paljon kuin muitakin käsitöitä).

Sinikuvioiset lautaset oli nostalgiaosto - Mammalla oli samaa sarjaa, tosin mustalla (tai harmaalla) kuviolla. Kukkalautanen päsee kukkalautasten kokoelman jatkoksi ja peltirasiat rasiakokoelmaan.

Valurautaisia lättypannuja oli tarjolla vaikka kuinka paljon. Ostin lopulta tämän yksilön mukavalta vanhemmalta pariskunnalta, joka oli ollut naimisissa melkein 50 vuotta. Mies kertoi paistavansa vaimolleen lättyjä joka lauantaiaamu. Kun kysyin onko se heidän liittonsa salaisuus, hän kertoi myös tiskaavansa aina. Tässä kohtaa paikalle saapui myös vaimo , joka tarkensi, että mies on tiskannut vasta noin 20 vuotta. Kerroin, että meillä minä tiskaan aina mutta en imuroi koskaan, kun en tykkää ottaa imuria kaapista ulos. Ehkä se on mun parisuhteeni salaisuus.