Torstaiaamuna hyppäsimme Pikkutyypin kanssa junaan, joka kuljetti meidät talveen, joka odotti yllättävän lähellä. Pienikin kerros lunta teki Hamarin pihasta ihan erilaisen. Puutarhan perällä olevan lammashaan heinikko oli iltapäivän auringossa aivan ihastuttava.
Ja perjantaiaamuna meillä olikin sitten jo pulkkailukeli. Pikkutyypille uusi elementti tosin toi pienen järkytyksen. Pulkkailu kyllä sujui, mutta lumeen astuminen vaati pari päivää rohkeuden keräämistä.
Eilen kotimatkalla oli maaginen tunnelma. Täysikuu, usvaa ja lumiset pellot. Pitelen peukkuja, että tämä lumi pysyy. Minun syksyni kaipaa nyt sokerikuorrutusta.
--
Little I and I got a little surprise when we jumped off the train on Thursday morning. Snow! And we got more Thursday night.
It's funny how you know there is snow on the ground when you wake up in the morning without looking out of the window. The light is so different. And there is more of it.
They say it won't stay for long. I'd like it to.
Upeita kuvia, tykkään erityisesti tuosta teidän koiruliinistä. Sillä on viisas katse.
VastaaPoistaKirjailijatar - Kiitos! Ja mitä koiruliiniin tulee, niin olisi ihan mahtavaa, jos sitä viisautta saisi jotenkin menemään sen katseesta myös pään sisään. Toivottavasti iän myötä...
VastaaPoista