Resepti on hyvin yksinkertainen:
Otetaan yksi epävakainen vapunpäivä ja peruuntunut piknik. Lisätään siihen lapio ja kottikärryt.
Sekä yksi, jolla virtaa piisaa.
Näihin aineksiin sekoitetaan talven aikana kypsynyt tunne siitä, että tarvitaan korkeuseroja.
Tuloksena jälleen kerran kuoppa ja iso kasa sitkeää savea. Tällä kertaa kuoppaa ei ole tarkoitus täyttää, vaan meinaan kasata sen yläreunaan kivistä seinämän. Sen taakse puolestaan tulee kukkapenkki.
Kuopasta tulee sitten (toivottavasti) matalammassa tasossa oleva osa puutarhaa. Ja tuota savikasaa levittämällä nostetaan maata puutarhan "alapäästä". Ainakin teoriassa tämä kaikki vaikuttaa mahdolliselta.
Vielä tarvitaan hieman viimeistelyä. Ehkä traktoria ja maansiirtoterää. Hiekkaa ja multaa. Ja niitä kiviä. Paljon. Sitten pitäisi vielä saada nurmikkoa kasvamaan sekä kuoppaan että korotettuun maahan.
Jonin mukaan kaivinkoneella tuo homma olisi hoitunut noin 15 minuutissa. Minulta meni koko päivä. Välillä pelastin lieroja kaksin käsin kaivannosta kukkapenkkiin.
Ohoh! Sä olet ihan peppipitkätossu voimanainen! Mä ensin ihmettelin, että mittää kummaa sä siellä olet kaivellut? Näytti ihan lammelta, mutta siitä tuleekin siis pengerrys. Minä en saa edes noita loppuja lehtiä haravoitua tuolta pihalta...nuo huomenne on pakko, koska ylihuomenna tulee omakotiyhdistyksen kuorma-auto keräämään roskapussit.
VastaaPoistaMukavaa loppuvappua!!
Hihii, tätä menoa ainakin olen kohta yhtä vahva kuin Peppi!
VastaaPoistaKaivaessani mietin, että olenkohan lopullisesti menettänyt järkeni. Mutta kaivaminen on niin kovin rentouttavaa. Sitä tehdessä voi miettiä kaikenlaista. Tai sitten olla miettimättä mitään.
Saitko lehdet haravoitua?
Hihii...en saanut! Taitaa jäädä pari pussia tuonne jonnekin piiloon odottamaan syksyä :)
VastaaPoistaKun ekan kerran leikkaatte nurmikon, levität lehtipussit sitä ennen maahan. Ruohonleikkuri hoitaa homman alkuun ja matoset jatkavat siitä. Saavat skillatkin vähän lisäravinteita. Ja Pentti-setä on mielissään!
VastaaPoista