sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Parasta tällä viikolla


Liisa:

Avun saaminen ja ystävät. Viime viikonlopun vesivahinko-ongelmien jälkeen ei tullut kysymykseenkään, että kirjakerho olisi kokoontunut luonani. Ehdotin tapaamisen siirtämistä, mutta vapaaehtoisia emännöitsijöitä ilmoittautuikin heti viestin lähetettyäni useampiakin ja torstain tapaamisessa pöydät notkuivat herkuista ja sain vain istua valmiiseen pöytään. Ihanaa, varsinkin kun olin valvonut edellisen yön putkimiehen estäessä uutta vedenpaisumusta.







Laura:

Vapaapäivät. Keväthelle. Monta puuhapäivää pihalla.

Puutarha koki äkkiherätyksen. Perennat ja tulppaanit syöksyivät maan uumenista aurinkoon. Ja minulla oli aitiopaikka.

5 kommenttia:

  1. Saman olen kokenut, Ystävät, ne kantaa silloin, kun itsellä menee asiat solmuun. On Iso Onni saada olla Ystävälle Tärkeä...
    Ja on Iso Onni Olla Tärkeä Jollekin!
    Aina antaessaan saa...sanotaan kliseisesti, vaan minusta se on niin totta :)
    Mukavaa alkavaa viikkoa. Minullakin alkoi tulppaanit kukkia eilen.
    Suuri luonnon ihme on totta!

    tuksu

    VastaaPoista
  2. Olisipa hauska kuulua johonkin kirjallisuuspiiriin. Aikoinani sain kirjallisuuden opiskelusta ja kirjojen analysoinnista niin tarpeekseni, etten olisi ikinä halunnut moiseen, nyt se olisi ihan hauskaa.

    Joo, viikonlopun aikana tapahtui ihmeitä. Piha oli ihan eri näköinen kuin lähtiessämme reissuun perjantaina. Ihanaa, kun saattoi pukea hellemekon.

    VastaaPoista
  3. Tuksu - olin ihan kiukkuinen eilen illalla, kun piti lähteä ajamaan kaupunkiin viikoksi. Mutta nyt odottelen jo innolla perjantaita, että pääsee näkemään mitä kaikkea uutta on viikon aikana ilmestynyt.

    Kirjailijatar - kirjallisuuspiiri kuulostaisi munkin mielestä kivalta. Tykkäisin jutella kirjoista ja analysoida niitä leppoisassa tunnelmassa. Mutta koskakohan ehtisin ne kirjat lukea?

    Mulla on hellemekko töissä tänään! Juhuu!

    Liisa - mikäs tuo viehkeä essu on? Ja entäs se peitto?

    VastaaPoista
  4. Onpas siellä kevät jo tosiaan pitkällä!!!

    Kirjailijatar - Kirjakerhomme on kokoontunut säännöllisesti jo yli neljä vuotta ja kerhon myötä olen lukenut paljon aivan eri tyyppistä kirjallisuutta kuin normaalisti lukisin. Ja samalla olen tutustunut valtavan mukaviin ihmisiin! Emme ota analysointia turhan vakavasti, mutta yleensä kirjat herättävät hyviä keskusteluja. Tällä kertaa luimme Orhan Pamukin Lumi teoksen.

    Laura - kuvasin esiliinan ja peiton jo vuosia sitten lomalla retro Airstream asuntovaunussa Isle of Wightilla. Esiliinassa oli minusta hienosti yhdistetty pieni pala vanhaa kangasta uudempaan. Kankaankaistale muodosti samalla esiliinaan isot taskut. Ajattelin että voisin kopioda mallin joskus, mutta vielä ainakaan en ole ehtinyt... Ja tuollaista hienoa kangastakin pitäisi löytää!

    VastaaPoista
  5. Hih, mietinkin, että tuollainen torkkupeitto oli jossakin kirjassa, missä on juttu retroasuntovaunusta. Hassua, miten jotkut asiat jää mieleen.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...