Sutinaa ja näyttely Porvoossa

 

 

Meillä on täällä blogissa kovin hiljaista, mikä ei taida kuvata tämänhetkisiä elämäntilanteitamme juurikaan. Meillä on normaalit hulinat kotona ja Hamarissa syksyn puutarhakiireet. Kamera on edelleen korjattavana. Liisalla uusi koti ja Päivillä niin kova kiirus, että lupaamani dreijauskurssi siirtyy aina seuraavaan viikkoon. Ehkä ensi viikolla sitten, eikös vaan?

Joni ja Klasu ovat roudanneet tänään pari kuorma-autolastillista Klasun töitä Porvooseen. Tällä kertaa esillä on maalausten lisäksi isoja veistoksia. En ole vielä nähnyt veistoksia, kun ne ovat valmistuneet Helsingin työhuoneella. Innolla ja jännityksellä odotan, että aukeaako ne mulle ollenkaan.

Jos liikutte Porvoon suunnalla, niin käykää katsomassa Taidehallissa ensi perjantaista alkaen. Avajaisia juhlitaan torstaina 3.10. klo 17-19. Tervetuloa sinnekin kaikki kynnelle kykenevät! 

En ole koskaan ennen...

...juossut 21 kilometriä. Nyt olen. Parin vuoden henkinen treeni ja puolen vuoden tiukempi fyysinen treeni mahdollisti osallistumiseni tämän viikonlopun Ruisrääkkiin. Tavoitteena oli päästä juosten maaliin ja sen tein. Helppoa se ei ollut, mutta ei myöskään ylitsepääsemätöntä. Hyvä juoksu ja hyvä fiilis. Ensi vuonna ehkä jo uudestaa, ehkä vähän tasaisemmassa maastossa...

Kohta on talvi...

Jouduin muutama viikko sitten hetkeksi sairaslomalle niskajumin takia. Fysioterapeutilta sain kahden viikon ehdottoman virkkauskiellon. Voin tunnustaa, että se oli aivan hirvittävää. Syksyn tullen tulee aina se virkkaamisen ja neulomisen sisäinen pakko, jolle ei voi mitään. Sinnittelin kieltoni kanssa melkein kesäloman loppuun asti. Olen siis melkein ylpeä itsestäni. Pari päivää ennen loman loppua tartuin Tallinnasta löytämiini Rowanin Frost keriin (jotka jostain syystä olivat matkakassissani mukana...). Tuloksena yksi pipo ja yksi panta. Yksinkertaisen pipon ohjeet löysin täältä.

80% viskoosia ja 20% alpakkaa. Lanka on mukavan tuntuinen vaikka pääosin keinokuituinen lanka onkin. Viskoosi tosin on selluulosapohjainen kuitu, mistä varmaan johtuu se että lanka tuntuu lämpimältä. 

ps. Ja että voi taas ihminen innostua kun pääsi neulomaan!

Pohjoisen väriloistoa

 Nyt on kesäloma kulutettu ja odotetaan seuraavaa.
Viimeisen viikon vietin Saariselällä.
Tänä vuonna ruskan värit olivat pitkästä aikaa huimat! 

UKK Kansallispuiston portilla lähdössä sauvakävelemään.

Näkymä Iisakkipäältä, ja kyllä, tuon vesisateen saimme niskaamme.

Nyckelviken

 

 

 

 

 

 

 

Heinäkuisen Ruotsinmatkan päätteeksi vietimme päivän Tukholmassa. Lounastimme Nyckelvikenin kartanossa luonnonsuojelualueella Tukholman naapurissa Nackassa, ihan parin kulman takana Söderistä. Paikka on kuulemma Tukholmalaisten suosima juhannuksenviettopaikka.

Heinäkuisena torstaina puutarhassa ja rannalla oli ihanan rauhallista. Kahvilassa oli mainiot kakut ja kartanon potager-puutarha oli ihastuttava ikivanhoine omenapuineen.

Kartanon mailla on pieni kotieläintarha, joka viihdytti Pikkutyyppiä ihan kiitettävästi. Tilalta saa myös vuokrata poneja itsenäiseen talurusratsastukseen. Näytti aika kivalta, kun pienet ratsastajat katosivat hämyiseen tammimetsään poneinensa. Ehkä ensi kerralla Pikkutyyppikin pääsee mukaan.

--

A few pictures from Nyckelviken just outside Stockholm in July. Lovely spot. Great garden. Nice cakes. What more can one ask for?

Tallinna osa II

Piipahdimme viikonlopuksi Tallinnaan ystävän kanssa. Meillä oli viikonlopulle muutama kohde ja niistäkin taisimme karsia pari pois. Nähtävää ja aistittavaa kaupungissa riittää.

Yksi matkakohteistamme oli käsityöläisen taivas Karnaluks. Entinen tukku, joka on avattu meille tavallisille kuluttajille. Lattiasta kattoon lankoja, nauhoja, neppejä, nappeja... alkujärkytyksen ja runsaudenpulan jälkeen aivot alkoivat toimia ja kassillinen tavaraa lähti matkaan. Kannattaa ehdottomasti poiketa, muista ottaa käteistä matkaan. Kaikille hankinnoille on suunnitelma. Turha ostaa vain siksi, että joku on ihanaa :-) Nyt pitää vain odottaa, että fyssarin antama virkkauskielto loppuu. Lankojen hypistely auttaa pahimpaan neulomisvimmaan...

ps. Olin Tallinnassa aika tarkalleen vuosi sitten.

Kuva: Kreetta Järvenpää

Kirppistelyä

 

 

 

Koska kamerani on Ruotsinmatkan jäljiltä edelleen telakalla (Error01 EOS 50D:ssä), postaan vielä pari kertaa reissukuvia. Toivottavasti kamera saadaan pian kuntoon, että pääsen esittelemään ainakin suuren kurpitsan ja ehkä muutamia muitakin juttuja Hamarin puutarhasta.

Ruotsin kirpparit eivät tänäkään vuonna tuottaneet pettymystä, vaikka olimme mielestäni suorastaan hillittyjä. Kirppiksiä oli pitkin matkaa joka puolella. Ihmisten autotalleissa ja piharakennuksissa ja kesämökkien pihoilla.

Ylimmässä ja keskimmäisessä kuvassa ollaan Pernillan kirppiksellä, jonne satuimme sattumalta, kun valitsimme reitin pitkin pikkuteitä. Pysähdys oli aika kohtalokas. Keskimmäisessä kuvassa lastataan kyytiin valtavaa senkkiä, jonka jalat näkyvät edessä vasemmalla. Senkki itse on pystyssä Jonin selän takana ja sen laatikot pinossa Joni edessä. Mukaan lähti myös auton vasemmalla puolella olevan penkin edessä oleva pöytä. Penkkikin oli kiva, mutta Joni ei suostunut edes harkitsemaan sen sullomista autoon, vaikka ehdotin, että olisimme voineet siirtyä nukkumaan telttaan.

Lopulta meillä oli kyydissä senkki, kolme pöytää, yhdet valurautaiset pihapenkin jalat ja paljon kaikkea kivaa pientä. Ihan hyvin mahduttiin vielä autoon nukkumaan silti!

--

Three tables, one big side board, a pair of cast iron bench feet and a lot of this and that later, we still managed to find space to sleep in the van.

Swedes put flea markets everywhere. And the ones along tiny roads in the middle of nowhere are real gems.