Väkerrysterapiaa

Talviloma jatkui sairaslomalla, kun lapsiin iski vesirokko. Mulle sattui vielä samalla viikolle kolme opiskelupäivää putkeen. Onneksi isovanhemmat jeesasivat ja minä sain hoidettua velvollisuuteni.

Sekä talviloman, että sairaspäivien aikana meillä on askarreltu ihan vimmatusti. Saimme vähän vahingossa ison laatikollisen askartelupapereja ja joukossa oli myös monen värisiä silkkipapereja, tai silkkejä, niinkuin Pikkutyyppi niitä kutsuu. Niitä hypistellessäni muistui mieleen kouluaikana tehdyt "lasimaalaukset".

Kaivettiin esiin katkoteräveitset ja ryhdyttiin suunnitellemaan. Iltapäivä vierähti kuin siivillä. Askartelu on ihan valtavan terapeuttista. Myös aikuisille!

Porkkanoita ruukusta

Tämä syksy on ollut sadonkorjuun kannalta aika mainio. Palsternakat ovat edelleen maassa ja porkkanatkin vielä vähän aikaa sitten. Niin pitkään kuin maa ei ole jäässä, kaivelen juureksia lumenkin altaa tarvittaessa.

Kesän kokeiluihin kuului porkkanoiden kasvattaminen ruukussa. Hetken mielijohteesta heittelin mullalla täyttämääni ruukkuun porkkanansiemeniä, kun muutakaan kasvatettavaa ei juuri silloin ollut käsillä. Ruukku sai olla kesän lähinnä oman onnensa nojassa, harventaminenkin jäi tekemättä. Kai sitä joskus kasteltiin sentään.

Tuloksena ruukullinen herkullisia laiheliineja, jotka paahdettiin yhtenä sunnuntaina uunissa. Meinaan pistää uuden satsin tulemaan ensi kesänä. Tämä toimii myös parvekkeella!

--

Carrots from a pot. This was not something I planned. I just happened to have a pot full of soil and some carrot seeds in my pocket. I pretty much forgot the whole thing behind a tomato plant outside the greenhouse. But we got lots of rain and my dad must have watered the pot every now and then, too.

In the end we got these cute skinny carrots which we roasted for Sunday lunch. As easy as can be. You could even try this on your balcony.

Ykkösasuste

Kevään ykkösasuste on tässä. Kätevä ja monikäyttöinen. Tarpeen mukaan liekinheittimen polttoainesäiliö, rakettireppu, juomavarasto tai mitä milloinkin tarpeen on.

Tarvitaan vain kaksi pulloa ja jeesusteippiä. Pullot peitetään ensin kokonaan teipillä ja sen jälkeen teipataan yhteen. Olkaimet syntyvät teippaamalla jeesusteippiä vastakkain ja kiinnittämällä ne pulloihin, sillä samalla teipillä tietenkin.

Sen jälkeen ei tarvitakaan muuta kuin mielikuvitusta.

--

Behold this spring's favorite accessory! It's lightweight, handy and versatile. All you need is two bottles, duck tape (which we call Jesus tape in Finnish because there's nothing it can't fix) and imagination.

Puutarhapäätöksiä

Olen parina viikonloppuna ehtinyt vähän kaivelemaan Hamarin puutarhassa. Se jos mikä tekee hyvää.

Tein talvella muutaman päätöksen puutarhan suhteen:

1. Rahaa ei saa käyttää ellei ole ihan pakko. Kasveja pitää kaivella omista ja muiden nurkista, lisätä omista siemenistä, jakaa ja vaihtaa.

2. Puita ja pensaita pitää saada lisää, koska perennat ovat kovin työläitä.

3. Havuihin pitää panostaa.

4. Haluan kokeilla puiden ja pensaiden leikkaamista ja taivuttelua.

Olenkin kierrellyt ahkerasti pihamaata ja tiluksia sillä silmällä. Ladon takana olevasta muutaman vuoden vanhasta taimikosta olen kaivellut itsestään kylväytyneitä pikkutaimia sekä muutaman haaroittuneen tai muuten kehnon näköisen kuusenalun. Pieniä kuusentaimia istutin kymmenen vieriviereen ympyräksi ja toivon, että saan niistä leikkaamalla kasvatettua kuusipensaan.

Viime syksynä kaivoin mielestäni ison uuden kuopan, mutta jostain syystä se ei enää tunnu ollenkaan isolta. Istutin siihen ne kuuset, yhden väärään paikkaan ilmestyneen pienen männyn sekä Pikkuveljen lahjaksi saaman purppuraheisiangervon, joka oli viettänyt talven väliaikaissijoituksessa. Kukkapenkkien reunamilta löysin iisopin ja kangasajuruohon alkuja ja pari ruusua oli niin rikkaruohojen valtaamia, että kaivoin nekin ylös ja laitoin uuteen penkkiin. Kohta se onkin jo täynnä.

--

I have made some new garden decisions:

1. I need to save money. New plants have to come from my own garden or neighbors' or friends' gardens.

2. I need more trees and bushes.

3. I need more evergreens.

4. I want to try cutting and bending trees and bushes.

So I have been doing a lot of digging lately.

Ettei aika käy pitkäksi

...voi joulunakin tehdä vähän käsitöitä tai askarrella. Itse puuhastelin tämän lampun kehikon ennen vapaita. 

Tarvitset vain:

- lampun kehikon

- matonkudetta

- virkkuukoukun ja ketterät sormet.

 Tämä matonkude oli hiukan liian paksua, joten leikkasin kuteen puoliksi. Kerän leikkaamiseen meni tovi, mutta lopputuloksen kannalta työ kannatti tehdä.

 Tämän kehikon löysin Hemtexin alennusmyynnistä.

Lopputulos oli sympaattinen. Lamppu on tarkoitus laittaa makuuhuoneeseen. Pitäisi vielä löytää jostain vaaleansinistä sähköjohtoa lamppuun. (Idea tähän projektiin tuli Virkkuri-kirjasta.)

Ensi kertaa...

...osallistuin kouluratsastuskisoihin

...hiihdin Vaskoolihiihdon 40 km

...huovutin vimmaisesti huovutusneulalla

Lupasin tehdä tänä vuonna mahdollisimman paljon asioita, joita en ole ennen tehnyt tai kokeillut. Talvilomaan sijoittui aika monta uutta asiaa, jotka veivät mennessään. Huovutusneulalla tökkiminen oli ehkä pakonomaisinta, mutta toimi erittäin hyvin stressinpurkuun. Kanssamatkustajien mielestä olin lähinnä huvittava. Olen huovuttanut ihan perinteisesti vedellä ja mäntysuovalla, mutta neulalla huovuttaminen sopi mainiosti matkantekoon. Aloitin palloista ja siirryin rintarusetin kautta piparimieheen (josta tuli lopulta uusi neulatyyny).

Mitäs sitten keksittäis?

---

First time in everything. What next?

Liukueste hiekanjyvistä

 

 

 

 

 

 

Uudet porrasaskelmat maalataan Betolux Akvalla. Meitä vähän huoletti, että rapuista tulee kovin liukkaat. Vanhoissa rapuissa oli liukuestetarrat, jotka eivät olleet mikään komistus, mutta auttoivat Ralf-koiraa vanhoilla päivillä kulkemaan portaissa. Ja olivat ne ihmisjalankin alla ihan mukavat.

Mietimme pitkään vaihtoehtoa liukuestetarroille. Aluksi piti tehdä askelmiin urat, mutta Joni oli sitä mieltä, että ne eivät villasukkajalkoja välttämättä pidättele. Lopulta päädyimme testaamaan hiekkaa.

Lumen alta hiekkakasasta haettiin lapiollinen hiekkaa, joka ensin siivilöitiin Pikkutyypin hiekkasihdilläm, että saatiin isommat kivet pois. Sen jälkeen hiekkaa kaadettiin pihalla tuulessa pesuvadista toiseen niin, että ihan pienet osaset ja muut "roskat" saatiin pois. Tuloksena oli tasakokoista hiekkaa, joka vielä pestiin ja sitten annettiin kuivua.

Askelmat maalattiin ensin kertaalleen. Maalin kuivuttua vedettiin sudilla raita maalia askelman etuosaan. Maalin päälle ripoteltiin hiekkaa. Kun maaliraita oli kuivunut, sutaistiin irtohiekat pois kuivalla sudilla, minkä jälkeen askelmat maalattiin toiseen kertaan. Jälkikäteen huomasimme, että paljon pienempikin määrä hiekkaa olisi ajanut asian oikein mainiosti.

Saa nähdä miten hiekanjyvät pysyvät käytössä paikoillaan.

--

I wanted a shiny paint on the new stairs so we had to think of something to make them less slippery. Joni came up with the idea of using sand.

Rauhallista juhannusta

Vanha matto 

+ 

mattoteline 

+ 

vanhat verhot 

= 

kestävä riippumatto, 

jossa voi löhöillä hyttysiltä turvassa

(ja odotella kun savusauna lämpiää). 

Englannin lakua

Sateinen helatorstai on hyvä kuluttaa tekemällä vähän rästiin jääneitä töitä (nämä ovat taas niitä mukavia hommia mitä kuuluu työnkuvaan)...erästä lehteä varten tarvittiin jälleen kierrätysvinkki ja jostain muistini lokeroista kaivoin kätevän vinkin, jonka alkuperää en muista.

Ompelin vanhan kerniliinan ja pirteän fleecekankaan yhteen ja tuloksena oiva picnicliina/-peitto. Estää maastatulevan kosteuden kastelemasta takamusta ja toisaalta lämmin fleece toisella puolella lämmittää viileänäkin kesäiltana. Ei muuta testaamaan ja kuvauksiin...

Mietin ovatkohan Lauran matkakuvat aiheuttaneet muutakin kuin matkakuumetta. Peiton värithän muistuttavat englannin lakuista, niin värin kuin kerrosten puolesta!

Eino osa 2

Tein viime vuonna ystäväni kanssa koskettelukirjan sokeille lapsille. Kirja kertoi Eino elefantista. Ajatuksena oli tutustua sokeiden lasten ja koskettelukirjan tekemisen maailmaan. Projekti oli kiinnostava ja toivottavasti toi lisää kirjantekijöitä.

Oma Eino matkamme jatkuu vielä siltä osin, että toivomme saavamme kirjamme myös perinteisen lastenkirjan muotoon. Sain ommeltua uuden Einon (ensimmäinenhän meni kirjan mukana kirjastoon). Materiaalina käytin vanhan pormestarin tuolin kangasta, jota olin säästänyt varmuuden vuoksi.

Kuvitus on siis v i h d o i n k i n nytkähtänyt liikkeelle! Jännityksellä odotan itsekin miten se tästä etenee...