Joululahja

Mukavaa joulunaikaa kaikille! Toivottavasti kukin ehtii nauttia tekemättömyydestä. Täällä parannellaan vielä flunssaa ja toivutaan loppuvuoden uurastuksesta. Toivottavasti huomenna saan jo sukset jalkaan ja otan nokan kohti tuntureita.

Ps. Heppatyttö sai äidin tekemän heppavillapaidan. Nyt kelpaa ratsastaa viileämmälläkin kelillä.

Jouluksi kuntoon, kaiketi...

Pirtin punatiilitakka vaihtaa väriä tiuhaan tahtiin. Ensin maalattiin valkoisella pohjamaalilla ja seuraavaksi pintaan sudittiin mustaa maalia.

Halusin takan pinnasta täysin himmeän, joten valitsin maaliksi Teknoksen Biora Balancen. Yhden maalikaupan myyjän mukaan sen pinta on kestävämpi, kuin Tikkurilan Harmonyn, joka muutoin on vastaava maali. Toisen kaupan myyjän mielestä näissä maaleissa ei ole mitään eroa. No, Biora Balancella mentiin. Mustan sävyksi nappasin Tussin (Y498) Tikkurilan kartasta.

Raportoin takasta lisää, kun saan sen kuvattua luukkuineen päivineen, mutta olen tosi tyytyväinen valitsemaani mustan sävyyn. Ja maalin mattapinta on ihana. Siihen tosin jää kaikki pölyt sun muut hyvin näkyviin. Sehän olisi pitänyt tietää, koska musta lattiakin näyttää aina pölyiseltä vaikka kuinka imuroisi.

Meillä tuppaa käymään niin, että yksi remppa johtaa toiseen. Ja niinhän se meni tälläkin kertaa.

Kun takka pistettiin uusiksi, purkuun meni myös sen vieressä oleva raakalautaseinä. Laudat ulottuivat kiinni vanhaan takkaan, mistä muurari oli jo kertaalleen huomauttanut. Kun takka purettiin, jäi lautaseinä rumasti koholle vanhan takan alta aljastuneesta talon alukuperäisestä tiiliseinän pätkästä.

Tässä kohtaa on isän lapsuudessa ollut alkovi. Seinä on pistetty umpeen, kun sen toiselle puolelle on rakennettu sisävessa. Vessasta taas rempattiin 80-luvulla apukeittiö. Hauskoja nämä talojen vuosien varrella kokemat muutokset.

Eli purkupuuhiin. Raakalaudat ja niiden takana ollut lastulevy poistettiin. Esiin saatiin harva laudoitus, jossa näkyi vielä vanhoja tapetinjämiä. Ne olisi ollut hauska säilyttää, mutta laudoitus oli sekin vielä koholla takan viereiseen seinänpätkään verrattuna, joten ei auttanut muu kuin purkaa lisää.

Kun purkuhommat oli saatu riittävän pitkälle, seinän pintaan kiinnitettiin valkoinen pahvi. Vanhat raakalautaseinän laudat hiottiin ja maalattiin uudelleen ja naulattiin takaisin seinään. Edellisen kerran naulasimme ne seinään hieman kosteina, minkä vuoksi niiden väleihin oli tullut rakoja lautojen kuivuessa. Nyt laudat naulattiin hyvin tiiviisti ja täytteeksi tarvittiin yksi ylimääräinen lauta.

Ja kun tämä homma saatiin tehtyä, tuli sellainen olo, että nyt olisi hyvä hetki korvata huoneen puunvärinen päätyseinä valkoisella laudalla. Eli lautakaupoille ja sudit heilumaan.

Muurattu tiilitakka

Pirtin vanhan punatiilitakan tilalle muurattiin, ylläri ylläri, varaava punatiilitakka. Seinän syvennyksessä sijaitseva hormi asetti rajoituksia takan koolle ja mallille ja päädyimme hyvin simppeliin takkaan, joka tulee vain hieman ulos syvennyksestä.

Tiilivalinta oli nettikuvien perusteella aika vaikeaa ja ehdin tehdä retken paikalliselle tiilitehtaallekin, kun huomasin, että heillä oli tarjolla myös mustia tiiliä. Pettymyksekseni musta väri oli punatiilen pintaan ruiskutettua engobea, eli savilietettä. Toisin sanoen mustaa oli vain ohuen ohut kerros tiilen pinnassa ja jos tiilestä lohkeaa pienikin pala, tulee punasavi heti esiin.

Aloin jo pohtia tiilitehtaan toimitusjohtajan kanssa kuumeisesti, että milläköhän oksidilla tai väriaineella voisi saada poltettua läpimustaa tiiltä, mutta tähän hätään tuotekehittely ei vielä ehtinyt tuottaa tulosta. Joten ihan peruspunatiilellä mentiin.

Kuvassa näkyy itse takkaan tarvittava tiilimäärä. Takan taakse jouduttiin ensin muuraamaan ylimääräinen seinä, koska halusimme, että takka tulee hieman ulos syvennyksestä.

En tiedä mitä kuvittelin, kun ajattelin, että pölysuojaukseksi riittää lakana kaapin ja pakastimen päällä ja pahvit lattialla. Sitä tiilipölyähän oli sitten ihan joka paikassa. Paitsi ehkä kaapissa ja pakastimessa. Mutta ei mietitä sitä enää.

Isä toimi apupoikana ja sekoitti lääryt muurarin ohjeiden mukaan. Onneksi Joni osti taannoin huutokaupasta heräteostoksena betonimyllyn. Sille tuli nyt käyttöä.

Takkahan on aika mystinen rakennelma. Siis että voi sytyttää tulen talon sisään ja luottaa siihen, että savu löytää tiensä pihalle ja tuli pysyy kiltisti tulipesässä. Takan sisälmysten näkeminen oli kiinnostavaa.

Ja kiinnostavaa muurarin työ oli lapsillekin. Kaksi pientä apulaista hääri tällä työmaalla aina kun silmä vältti.

Tässä muurataan kolmatta päivää. En ymmärtänyt ollenkaan, miten iso homma takan rakentamisessa on.

--

The red fireplace was replaced by another red fireplace,

It was interesting to see how the new fireplace was built. It is quite a mysterious object, really. I mean being able to light a fire inside the house and know that the smoke will find it's way out the chimney and the fire will not escape.

It took nearly four days to build the fireplace and now we need to let it dry for weeks.

Pönttöuunin luukut

Kulmahuoneen pönttöuuni tilattiin Pohjanmaan tiilirakenteelta ja sen mukana tulivat modernit lasiluukut, jotka eivät mielestäni sovi siihen lainkaan. Sitten vielä kävi niin, että väärinkäsityksen vuoksi tilasimme alunperin yksiovisen luukun, jonka vaihdoimme tilausvahvistuksen saatuamme kaksioviseen malliin. Tai niin kuvittelin. Firmassa ei kuitenkaan ilmeisesti juurikaan lueta sähköposteja, koska tähänkään meiliin ei koskaan vastattu ja uunin mukana tuli sitten se alunperin puhelimitse tilattu yksiovinen luukku. Yritin reklamoida asiasta sekä puhelimitse että sähköpostitse ilman menestystä ja päätin lopulta hoitaa asian itse.

Meillä oli kotona hieman näkemyseroja luukkujen suhteen. Minä halusin ehdottomasti messinkiset umpiluukut. Miesväki sen sijaan oli lasiluukkujen kannalla, koska heidän mielestään olisi mukava fiilistellä takkatulta ja antaa sen valaista huonetta.

Löysin Liedosta takkaluukkuja valmistavan Tapani Puosi Oy:n ja ajoin heille paikan päälle tutustumaan tarjontaan. Myymälässä oli esillä pari erilaista versiota umpiluukkumallista ja koska luukut valmistetaan omassa verstaassa, oli niihin mahdollista tehdä pieniä muutoksia.

Kävi ilmi, että sama firma valmistaa pönttöuunin mukana tulevat luukut, joten heillä oli valmiina oikean kokoinen runko tarvitsemilleni luukuille. Halusin luukuista mahdollisimman eleettömät,joten kaikki yksityiskohdat salpaa lukuunottamatta jätettiin pois. Uudet luukut valmistuivat muutamassa päivässä.

Nämä luukut ovat myös mainio kompromissi. Messinkisten umpiluukkujen takana on nimittäin lasiluukku ja takkaa voi polttaa luukut auki.

Jälkiviisaana olisin malttanut vähän ja selvittänyt olisiko luukut voinut valmistaa niin, että tuo luukkuja ympäröivä kehys olisi jäänyt pois näkyvistä. Mutta toimiise näinkin.

--

This fireplace was a package we bought and it came with glass doors which I did not like at all. The company also sent us the wrong doors and did not reply to any of my emails nor return calls.

Fortunately I found a local maker for solid brass doors. And coincidently it turned out that they also made the doors that came with the fireplace. Since they new the size and shape of the doors I needed, it was easy to order the doors that I wanted. The new doors were ready in a couple of days. Great service!

If I were to order the doors now, I would find out whether they could be made without the frame that you can see outside the doors. But I'm still pretty happy.

Pönttöuuni paikoillaan

Pönttöuunimuurari saapui perjantaiaamuna nyt on pönttöuuni pystyssä kulmahuoneessa. Muurausta varten huone pölysuojattiin ja lattia peitettiin muovin lisäksi pahvilevyillä. Kunnon suojaukset helpottavat siivousta valtavasti. Lattiaankin kannattaa laittaa muovi, koska se estää hienonhienon sementtipölyn laskeutumista lattianrakoihin, mistä se hiljalleen pölisee huoneilmaan.

Viikonloppuna oli päivälläkin niin pimeää, että tämän laadukkaampaa kuvaa pönttöuunista ei nyt ole tarjolla. Mutta muutos huoneessa on valtava. Vanha valkoinen takka oli tosi iso ja hallitsi huonetta. Pönttöuuni seisoo entiseen verrattuna nurkassa kovin kainona ja solakkana. Toki tilan tuntua lisää se, ettemme kantaneet vielä sohvaa ja muita kalusteita takaisin paikoilleen vaan päätimme fiilistellä tilalla vielä vähän aikaa.

Olen oikein tyytyväinen pönttöuunin väriin ja ulkonäköön. Harmillisesti pari niistä naarmuista, joista yritin uunin toimittaneelle Pohjanmaan tiilirakenteelle reklamoida, on ihan uunin etuosassa juuri silmän korkeudella. Firmasta ei koskaan sähköpostiini vastattu ja puhelimessa asiaa luvattiin selvittää, mutta he eivät koskaan palanneet asiaan. Tämä on sinänsä merkillistä, että saimme heiltä nimenomaan ohjeen tarkastaa uunin peltiosat niiden saavuttua virheiden tai vaurioiden varalta.

Nyt pitäisi päättää mitä tehdään uunin edustan betonilaatalle. Uunin mukana tuli sen eteen asennettava peltilevy, mutta koska uuni saa nyt kuivua rauhassa jonkin aikaa, emme kiirehdi sen asentamista.

Muutama vuosi sitten kulmahuoneessa näytti vielä tältä. Huhhuh.

--

The fireplace is now in place. It makes a huge difference in this room. The old white fireplace was massive and really dominated the space. It makes the new green fireplace look like a skinny little thing.

We had a dark and stormy weekend and it was impossible to get good shots in this room. But just to remind you, a few years ago this room looked like this.

Pönttöuunin palasia

Kulmahuoneen valkoisen takan korvaa vihreä pönttöuuni. Koska pähkäilimme sopivaa takkamallia jonkin aikaa ja syksy alkoi painaa päälle, päädyimme ulkonäöltään perinteiseen valmistakkaan.

Toimittajaksi valikoitui Pohjanmaan Tiilirakenne, koska halusimme kotimaisen toimittajan ja tulisijan valmiiksi ennen mahdollisia kovia pakkasia. Lisäksi tietty tykkäsin heidän uuninsa mallista. Valitsin väriksi vakiovärin vanha vihreä. Saatavilla on kaikki RAL-värikartan värit ja tutkailin erilaisia vihreitä, mutta päädyin firman tarjoamaan "valmiiseen" vihreään.

Pönttöuunin osat saapuivat pihaan rahtina ja väri näyttää tosi hyvältä. Metalliosissa on yksi iso kolhu, joka muurarin mukaan jää piiloon. Tämän lisäksi pieniä naarmuja on siellä täällä ja maalin alla on ollut jotain roskaa, mikä näkyy maalipinnassa pienenä röpelönä paikoitellen. Otin näihin liittyen yhteyttä toimittajaan, mutta heillä ei ihan hirveästi taideta panostaa asiakaspalveluun, sillä sähköpostiini ei ole vastattu ollenkaan ja kun soitin perään, lupasivat palata asiaan, mutta luvattua soittoa ei ole kuulunut. Eivät ne naarmut tietenkään uunin käyttöä haittaa ja varmasti maaliin tulee naarmuja ja kolhuja meilläkin, mutta olisihan se tietty kiva, että uusi uuni olisi edes hetken ihan priimassa kunnossa.

Mutta näillä mennään, sillä me tarvitsemme toimivan lämmönlähteen ja muurari saapuu tänään.

--

The white fireplace will be replaced by a traditional green stove from Pohjanmaan Tiilirakenne. We're expecting the mason today!

Blogin uusi ilme

Keramiikkanapit, joissa testattiin erilaisia tekniikoita. 

Heippa!

Olen päivittänyt blogia viimeksi viime vuoden lokakuussa ja nyt oli aika taas tarttua näppäimiin. Vuosi meni opintojen, töiden ja harrasteiden sekamelskassa ja tietenkin uuden kodin kodiksi tekemisessä. Moni on kysynyt miltä tuntuu asua omakotitalossa ja sanottava on että pois en vaihtaisi. 

Kodissa parasta on se, että se tuntuu omalta kodilta. 

Hiljalleen alkaa tulla myös se rauha, ettei koko ajan tarvitse maalata seiniä tai tapiseerata vaan voi tovin nauttia kättensä jäljistä. Toki tekemistä vielä on, kuten keittiö olisi mukava saada oman näköiseksi ja ennen kaikkea toimivammaksi, mutta tehdään se sitten kun on sen aika.

Opinnot vaativat vielä pienen rutistuksen, mutta loppumetreillä ollaan. Kuullaan taas ja toivottavasti vähän useammin.

t. Päivi

ps. Blogimme uuden bannerin toivomme saavamme vähän lisää intoa bloggaamiseen. Ensimmäisen päivityksen tekeminen pitkästä aikaa tuntuu haasteelliselta joten kuvaksi laitoin syksyisen neriagikurissin satoa. 

Hamarin takat uusiksi

Hamarissa remontoitiin perusteellisesti 80-luvulla, kun Mummi muutti pois ja me muutimme tilalle. Kaikki jäljellä ollut alkuperäinen kiikutettiin pihalle ja paikat pistettiin fiiniksi sen ajan malliin.

Alkuperäiset pönttöuunit oli kannettu kanalan vintille jo ennen sitä. Niiden paikoille  pystytettiin uudet takat, kulmahuoneeseen valkoinen ja pirttiin punainen. Ne palvelivat uskollisesti kolmekymmentä vuotta ja pitivät talon lämpimänä talvipakkasilla. Ahkeran käytön jäljiltä molemmat takat olivat ihan loppuun ajettuja, joten ne purettiin kesällä pois.

Mutta mitä vanhojen takkojen tilalle? Kuvittelin, että uusien takkamallien valitseminen olisi mutkatonta, mutta eihän se ihan niin mennyt.

Pirtin takka oli rakennettu pieneen syvennykseen, jonka mitat sanelivat takan koon. Vaihtoehdot olivat aika vähissä ja päädyimme muurattuun perustakkaan. Sitä varten piti tehdä tiilivalintoja ja sekin osoittautui haastavaksi. On tosi vaikea hahmottaa, miltä minkäkinlainen tiili näyttää valmiissa takassa. Saatika sitten saumauslaasti. Huhhuh.

Kulmahuoneen takka on kulmassa ja hormi viistosti seinän sisällä. Vanhan takan takana oli tyhjä tila, jonka nyt muurasimme kulmahuoneen puolelta umpeen. Tarkoituksena on rakentaan tilaan kaappi, joka avautuu apukeittiön puolelle, kunhan pääsemme joskus sen remontin kimppuun. Vanhan takan paikalle pystytetään valmistakka, josta kerron lisää myöhemmin.

Hamarin syksyä ovatkin hallinneet takkaprojektit. Pohjan valua, palomuurien muurausta, seinien rappausta, tiilien roudausta, pölysuojausta. Ja pölyä on vähän joka paikassa.

--

When my parents renovated at the farm in the 80s, all the remaining original features were replaced with the fashion of the time. The old stoves had already been removed by my grandmother and my parents built two fireplaces to keep the house warm. They served well but after 30 years of heavy use they were ready to go.

My dad and my brother dismantled the fireplaces this summer. I thought it would be relatively easy to choose replacements but it turned out to be more difficult that I had anticipated. We wanted something fairly traditional to suit the house, preferably mason-made, not store-bought. So this autumn at the farm has largely circled around the fireplaces, planning, preparing and building. And there's dust everywhere.

As always, we are running a bit late as the weather is already getting cool. Fortunately we're having a fairly mild autumn.