Ruokahaaste: Mitäkaapistalöytyygratiini

Olemme viime viikkoina päässet perinteisten kotiruokien makuun ja gratiini kuuluu ehdottomasti tähän kategoriaan. Tämä syntyi viikonloppuna Hamarissa, kun olin käynyt ruokakaupassa ilman, että olin juurikaan miettinyt etukäteen, että mitä oikein syötäisiin. Enkä ilmeisesti pahemmin kaupassakaan. Siitä siis gratiinin nimi.

Haastan siis tutkimaan jääkaapin sisältöä tai vaihtoehtoisesti kaupan vihannestiskiä gratiinisilmin!

Meillä kellarista ja jääkaapista löytyivät seuraavat ainekset:

iso kourallinen porkkanoita
6 keskikokoista perunaa
yksi aavistuksen kitukasvuinen kyssäkaali
pätkä kesäkurpitsaa
iso kukkakaalinpää
pari reilunkokoista sipulia
voita
2 dl kermaa
2 dl maitoa
3 munaa
puolikas Emmental-juustokimpale raastettuna
suolaa
valkopippuria
mustapippuria

Pilkoin perunat, porkkanat, kyssäkaalin ja kukkakaalin ja höyrytin niitä, kunnes olivat pehmenneet. Sillä aikaa kuullotin sipulit reilun voinokareen kanssa.

Kastiketta varten sekoitin kylmän kerman, maidon, 3 munaa ja juustoraasteen. Säästin hieman raastetta gratiinin pintaan. Laitoin kastikkeen hellalle ja lämmitin sitä koko ajan hämmentäen, kunnes se alkoi saeta. Lisäsin suolaa ja valkopippuria maun mukaan. Olisin käyttänyt valkopippurin sijaan muskottia, mutta sitä ei kaapista löytynyt.

Kippasin höyrytetyt kasvikset ja kuullotetun sipulin uunivuokaan. Pilkoin joukkoon kesäkurpitsan. Ripottelin pintaan suolaa ja mustapippuria ja sekoitin.

Kaadoin kastikkeen vuokaan kasvisten päälle ja ripottelin loput juustot pintaan.

Paistoin 200 asteessa n. 45 minuuttia, kunnes pinta oli sopivasti ruskistunut.

Kasvihuoneen talvi

Kasvihuoneen ensimmäinen talvi tuli nopeasti. Vielä pari viikkoa sitten haravoin lehtiä kasvatusaltaisiin kompostoitumaan. Nyt ovat ikkunat jäässä ja kattoa peittää lumi.

Jonia jännittää, miten rakenteet kestävät. Onko katon kulma tarpeeksi jyrkkä, että kasautuva lumi ei paina kattotuoleja alas? Pitäisikö laittaa varmuuden vuoksi tukipuu kannattamaan kurkihirttä?

Minä mietin, että tämä on hienointa, mitä olen koskaan saanut.

Parasta tällä viikolla

Liisa:

Pakkaskelit Lontoossa! Ihan kuin olisi oikea talvi. Ilmakin tuntuu raikkaammalta kuin aikoihin. Vielä kun sataisi lunta!

Viikon kruunasi kahvihetki Hurwundeki kahvilassa Itä-Lontoossa.





Laura:

No täällä sitä piisaa sekä pakkasta että lunta!

Pääsin pitkästä aikaa pihalle! En ollut melkein kahteen viikkoon ehtinyt olla valoisaan aikaan ulkona. Aurinko vasta nousee, kun menen töihin ja kotiinpalatessa on jo pimeää.

Viikonlopun paukkupakkaset eivät tuntuneet missään, kun pääsin nauttimaan lumesta ja auringosta. Välillä piti kyllä käydä sisällä lämmittelemässä varpaita.

Langat pakettiin

Herkun ja Koukun innoittamana langat pääsivät pussiin täälläkin. Tai no, osa ainakin! Jospa nyt kerät eivät aina vierisi lattialle lankakaappia avatessa ja ennen muuta mahdolliset tuholaisetkin saavat nyt luvan pysyä poissa.

Raitapeitto

Tämän peiton sai yksi pieni poika. Se valmistui autossa matkalla juhliin. Olen mestari optimoimaan ajankäyttöä.

No, oikeasti se olisi valmistunut jo pari päivää aiemmin, ellen olisi jotenkin oudosti saanut lankoja purkaantumaan keskeltä peittoa. En tiedä miten onnistuin siinä. Ja vieläpä kahdesti.

Olen pitkään halunnut tehdä chevron-raitaa. Ensi kerralla kyllä harkitsen olisiko fiksumpaa tehdä sellaista, jossa ei ole ollenkaan reikiä. Silloin säästyisi lankojenpäättelyruljanssilta, joka pienessäkin peitossa oli melko mittava.

Arkku

Arkku löytyi viikonlopun kirpparikierrokselta. Sisällä oli lasinsirpaleita ja kolme vanhaa valokuvaa. Italiassa ainakin on käyty ja kesää viettetty. Mahtoikohan arkku olla mukana matkalla?

Kirppariraportti

Viime viikolla käytiin pitkästä aikaa kirpparilla. Sellaisella oikealla, missä on myyjät paikalla ja pääsee tinkaamaan. Ne ovat parhaita.


Olen heikkona tällaisiin pieniin metalliraameihin. En tiedä saanko niihin koskaan kuvia enkä varsinkaan, että päätyvätkö ne koskaan seinälle. Nyt haaveilen siitä, että olisi pieni laatikko, johon voisin kehykset pakata. Sitten kun sellaista joskus kaipaa, yllättyisi laatikon avatessa itsekin, kuinka paljon hienoja kehyslöytöjä olenkaan tehnyt.


Hamarin aterinkokoelma kasvoi uusilla kavereilla. Nyt voi jo alkaa suunnitella kesäjuhlia, joissa näillä syödään!


Enkelikelloon tarvitaan aina kynttilöitä. Nämä tulivat vielä sievissä paketeissa.


Mary Oljen virkkauskirjasta olin erityisen innostunut. Tekisi mieli virkata perinteistä päiväpeitettä. Ja montaa muutakin peittoa ja huivia. Vielä kun sitä aikaa tulisi jostain vastaan...


Kirjaston poistomyynnissäkin kävin ja sieltä mukaan tarttuivat muun muassa nämä. Vanhat Pingviini-kirjat ovat nättejä. Yritän kovasti muistaan olenko tuon Garden Partyn joskus lukenut.

Kukkamestarin opissa

Innostuin Lauran hienojen kukkien innostamana yrittämään uudelleen taftikukkien askartelua. Olipas hauskaa puuhaa! Kukat ovat jo ahkerassa käytössä ja suunnittelen jo uusia. Vielä kun ehtisin nauha- ja nappikaupoille!

Parasta tällä viikolla

Laura:

Sosiaalinen viikko takana. Kahvittelua, hienosti mennyt seminaari, päivä-, ilta- ja yövieraita, perhejuhlat. Paljon mahtuu muutamaan päivään.

Yksi ehdoton kohokohta oli lauantai-illan leppoisa joulunavaus. Glögiä, pipareita, joululauluja ja koristeiden ripustamista mukavassa seurassa.

Ja sunnuntaiaamun kirppariretkikin oli oikein onnistunut.

Hieno viikko siis, jälleen kerran!

Liisa:

Kiireetöntä ajanviettoa ystävien kanssa. Elokuvissa käyntiä, illallisia, useampia viinilasillisia ja kannustamista puolin ja toisin. Viikon kruunasi sunnuntain pannukakku aamiainen. Kiva viikko jälleen kerran siis täälläkin!

Koiria joka lähtöön

Guardian-lehden koirat laittoivat hymyilemään. Omaa Jack Russelia en sentään taida alkaa kutomaan!

Ruusupapu

Kävin läpi syksyn kuvia. Pitäisi käydä niitä läpi säännöllisesti. Deletoida huonot ja tarpeettomat, ettei kansiot tursua kuvia. Mutta olen kovin laiska sellaisessa.

Ruusupapu oli loppusyksystä erityisen kuvauksellinen. Tuo on hienoin puutarhakuva, jonka koko syksynä otin.

Tänään

Työpäivän jälkeen tapasin Kirjailijattaren jokirannassa. Istuimme ikkunapöytään. Minä join teetä, hän joi kahvia. Molemmilla oli oma pala mausteista puolukkakakkua, joka oli tosi hyvää. Tosin siitä emme ehtineet puhua mitään.

Sen sijaan juttelimme tulevasta ja menneestä. Siitä miten muutos tekee hyvää, vaikka se etukäteen onkin pelottavaa.

Aika kului siivillä. Vaikka olin koko päivän ollut väsynyt, yhtäkkiä en ollutkaan.

Kotona tehtiin ja syötiin vihdoin kurpitsakeittoa, joka on ollut pitkään listalla. Tein ohjeeseen tosin pari pientä muunnelmaa: vähensin veden määrää ja lisäsin valmiiseen keittoon puoli tölkkiä kookosmaitoa sekä pari ripausta fariinisokeria. Pinnalle ripottelin tuoretta korianteria. Nami!

Solmussa

Viikonloppu kului matonkudevyyhtien kanssa taistellessa. Ensin kuivattiin ja sitten kerittiin. Tekniikkalaji ilmiselvästi ja harjoitus teki mestarin.

Parasta tällä viikolla

Laura:

Liisa tuli kylään. Syötiin hyvin ja juotiin paljon teetä. Leivottiin herkullista omenakakkua ja kaadettiin kuumaa kinuskikastiketta päälle. Kakun kanssa avattiin glögikausi.

Askarreltiin taftikukkia ja iltaisin virkattiin. Aika kului kuin siivillä.

Enkä ottanut yhtään valokuvaa, joten nuo ovat jostain ihan muualta nuo ylläolevat.

Liisa:

Samoissa tunnelmissa täällä ja kuvia ei löydy minultakaan! Onneksi seuraavaan kertaan ei ole enää pitkä aika!

Parasta tällä viikolla

Laura:

Leppoisa pyhäinpäivä. Yövieraat, aamukävely koiran kanssa ja pitkä aamiainen.

Päivän kruunasi valjakkoajotunti ja vauhdikas tarkkuusrata. Tunnin päätteeksi meinasin ohimennessäni ottaa oven kiskoiltaan. Onneksi ei jäänyt pysyviä vaurioita, ei kärryyn eikä oveen.

Jogurtti-omenakakkua

Vai sittenkin toffeekakkua? Viikonloppuna teki mieli leipoa. Syksyn kunniaksi vielä jotain omenaista, mutta silti uuden oloista. Omena-toffeekakku maistui juuri niin taivalliselta kuin kuvittelinkin reseptejä selaillessani.

Lähikaupasta ei valitettavasti sunnuntai-iltapäivänä löytynyt kuin pähkinärouhetta - alkuperäisen reseptin saksanpähkinät näyttävät aika tavalla houkuttelevimmilta! Muuten kyllä seurasin reseptiä hyvinkin orjallisesti - unohdin jopa korvata osan jauhoista kaurahiutaleilla!

Tätä kakkua leivon varmasti uudestaankin. Ja kakku olisi aivan loistavaa ilman kuorrutustakin tai vaikkapa suklaakuorrutuksella...