Päivi järkkäsi meille hopeasavikurssin. Onhan se minua ennenkin hopeasaven pariin houkutellut, mutta olen kieltätynyt jyrkästi, koska (muka) vihaan kaikkea pientä näperrystä. Tällä kertaa kutsuun oli ovelasti paketoitu synttärijuhlat, joten en mitenkään voinut kieltäytyä.
Aluksi olin hieman kauhuissani 7 gramman saviklönttini kanssa. Olen tottunut ostamaan savea kiloittain ja nyt kädessä oli säälittävä pieni nokare savea, joka oli vielä tavallista painavampaa.
Hikihän siinä hommassa tuli. Kaikkein jännintä oli, kun uunista ulos tulleesta valkeasta esineestä kuoriutui hopeinen teräsharjan ja hiomasienen avulla. Pikkutyyppi sai leppäkertturiipuksen ja sen kaveriksi tein pienen pyörylän, josta en vielä tiedä mikä se on.
Oma kamerani jäi kotiin, mutta Kreetta otti hienoja kuvia, Käykää kurkkaamassa!
Voisin kokeilla uudemmankin kerran. Kiitos, Päivi!
Hei, niistähän tuli hienot!!!
VastaaPoistaJoo, hopeasavi ylitti kyllä odotukseni. Vaikka ei se ihan helppoa ollut. Mutta teksi mieli koittaa uudelleenkin!
PoistaIhana leppis!!
VastaaPoistaLeppis tarvitsisi vielä ketjun tai nauhan. Sitten omistajansakin saattaisi siitä innostua. Suosittelen kokeilemaan hopeasavea. Olin tosi yllättynyt miten hauskaa sen kanssa näprääminen oli.
Poista