tiistai 24. kesäkuuta 2014
Juhannusterveiset äidin puutarhasta
Kylmin juhannus 30 vuoteen. Ja sateisinkin varmasti. Onneksi on katto pään päällä ja villasukat jalassa. En silti välttynyt juhannusflunssalta, minkä vuoksi aamu-uinnitkin jäivät kahteen ensimmäiseen aamuun. No, vesikin kylmeni joka päivä.
Äidin puutarhassa polut kiemurtelevat kivien, kantojen ja istutusten lomassa. Tuollaista puiden katveessa olevaa vehreää keidasta himoitsen Hamariinkin.
Punalehtiruusu kukkii pihlajan alla.
Seppelvarpu rehottaa.
Angervo kukkii vielä.
Köynnöshortensia on peittänyt ison kiven. Mihinköhän se jatkaa, kun kiven reuna on tullut vastaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aivan mielettömän vehreää! Kyllä se sinun äitisi on aika taitava puutarhuri!
VastaaPoistaHuomaan, että kaipaan omaankin puutarhaan tuollaista vehreää lehtikattoa. Onhan meillä puita pitkin pihaa, mutta vähän eri tyyliin.
VastaaPoista