Kummitäti oli kääräissyt pakettiin Mibon keittiöpyyhkeet, joissa komeilivat kettu ja leijona. Pyyhkeiden juju on se, että eläimet voi halutessaan leikata irti ja ommella pehmoiksi. Luonnollisesti Pikkutyyppi vaati, että ompelutehtävään on ryhdyttävä saman tien. Pikkuveli olisi varmasti vaatinut samaa, jos olisi asiasta jotain ymmärtänyt tai asian ilmaista.
Sangen kekseliästä, totesin minä. Liisa, jos kuka tietää vallan hyvin pelonsekaisen suhteeni onpelukoneisiin. Ymmärsin kyllä, että käsillä ei ollut hirvittävän haastava tehtävä. Pyyhkeeseen oli selvästi merkitty kohdat, joista pitää leikata ja paikat, joista sitten ommellaan. Lisäksi ohjeet oli suurin kirjaimin painettu hahmojen viereen. Mutta kaipasin silti henkistä tukea.
Joten pakkasin kassin, kaappasin lapset kainaloon ja huristelin Mummin luo. Mummin uskollinen ompelukone on hurrutellut tasaista tikkiään jo vuosikymmeniä ja toimi nytkin moitteettomasti. Mummi varmisti vieressä ja Pikkutyyppi auttoi eläinten täyttämisessä.
Nyt kettu ja leijona ovat jo paljon leikkejä kokenut kaksikko. Ja minä harkitsen, että voisin taas tehdä enemmänkin tuttavuutta ompelukoneen kanssa.
Kiitos, Liisa!
--
Liisa sent the kids these cute tea towel sowing projects by Mibo knowing very well that the sowing machine is my Nemesis.
Little I demanded them to be sown immediately so I had no choise than to pack a bag and the kids and drive to my grandmothers for a sowing machine and mental support. Wooh.
I survived and the kids love their new buddies. Thanks, Liisa!
Juhuu, niistähän tuli hienot!!! Aivan mahtava suoritus! Mitäs ajattelit ommella seuraavaksi?
VastaaPoistaHyvinhän se sujui. Ehkä en pelkääkään niin paljon sitä ompelukonetta kuin niitä saksia, joita pitäisi ennen ompelua käyttää. Vaikka onhan se konekin aika jännä... Mulla on yksi suunnitelma, mutta pitää vielä vähän kerätä rohkeutta.
Poista