Kodin uusi kaunistus

Jo voi pienetkin asiat ilahduttaa valtavasti! Peltipurkki löytyi viikonloppuna kirpparilta ja pääsi heti teepurkiksi.

Lämpöä sääriin

Säärystimet valmistuivat sopivasti lumen ja pakkasten kadottua. Toiveikkaana odotan vielä talven kylmenevän, vaikka voihan säärystimiä käyttää vaikka lumesta ja pakkasesta ei olisi tietoakaan! Ohje löytyi Ravelrystä ja lankana oli musta seiskaveljestä. Lisäsin ohjeeseen 12 silmukkaa ja resoriosat syntyivät koon 4 puikoilla ja itse palmikko-osio koon 5.5 puikoilla. Toivotaan, että säärystimet pysyvät hyvin menossa mukana - tavoitteena ei tällä kertaa ollut makkaralle nilkkoihin valahtavat säärystimet!

Valintoja, valintoja

Tapettien kanssa vallitsee mahtava runsaudenpula. Loputtomasti ihania värejä ja hienoja pintoja. Silti jostain syystä aina tunnistan sen oikean, kun sen näen.

Niin tunnisti Klasukin. Ja valitsi niin hienon tapetin, että tulen säännöllisesti seisomaan Klasun huoneen ovensuussa sitä ihastelemassa.

Hädissäni laskin, että Hamarissa on enää kolme sellaista huonetta remontoimatta, joissa on tapetti. Enää kolme! Kun haluaisin valita ainakin seitsemän tapettia vielä!

Sitten muistin, että apukeittiössäkin on tapetti. Sitä vaan ei juurikaan näy...

Sukista puheenollen

Näin hienot polvisukat kolahtivat postiluukusta alkuviikosta. Ne olivat myöhästynyt joululahja äidiltä.

Äiti jaksaa kutoa pienenpienillä puikoilla, jolloin sukista tulee napakat ja hyvin istuvat. Nämä on tehty Sisu-langasta ja mahtuvat hyvin talvikenkiinkin. Piti heti ostaa uudet nilkkurit, joiden kanssa olen näillä päässyt jo hienostelemaan pariin otteeseen.

Sukka Summit

Äitini ystävä tuli minua vastaan aamulla töihin pyöräillessäni. Hän kertoi ensi viikon lopussa vuokatissa järjestettävästä Sukka Summitista, joka kuulostaa aivan mainiolta.

Valitettavasti samaan viikonloppuun osuu Hamarin naapurinisännän 50-vuotisjuhlat, joista en halua jäädä paitsi, vaikka Sukka Summitiin olisi kiva lähteä vaikka äidin kanssa.

Jos joku on tuonne menossa, niin olisin kovasti kiinnostunut kuulemaan millaista oli ja näkemään tietty myös kuvia sukista ja huiveista ja kaikesta muusta hienosta.

Jään odottamaan sukkarekan saapumista näille kulmille!

Keltaisia pipoja

Haaveilin pörheästä keltaisesta piposta kudottuani keltaisen huivin, joka on pitkänä ja kapeana osoittautunut aivan loistavan käyttökelpoiseksi.

Ensin kudoin yläkuvan pipon Isoveljestä, josta huivinkin tein. Siitä tuli aika ruma. Lanka ei jostain syystä sovi tuollaiseen pipoon ollenkaan. Taisin käyttää liian isoja puikkojakin.

Tuo pipo on nyt purku-uhan alla, koska tykkään kyllä langasta eikä sitä enää saa mistään tuon värisenä. Voisin käyttää sen johonkin, missä lanka olisi enemmän edukseen.




Jouluna luin äidin Novita-lehdestä uudesta Tempo-langasta ja huomasin, että sitä saa myös juuri tuona keltaisena, johon olen niin kovasti tykästynyt. Uutena vuotena syntyi uusi versio keltaisesta piposta.

Tällä kertaa tein oikein pitkän resorin, että sen saa reippaasti taitettua. Palmikkoon lisäsin kaksi silmukkaa ja vähensin nurjia välissä. Koska lanka on tosi paksua ja pipo muutenkin iso ja pullea, en tehnyt siitä baskerimaista vaan ihan perinteisen istuvan mallin.

Tämä pipo on lämpimin koskaan tekemäni. Se oli kovassa käytössä viime viikon paukkupakkasilla.

Viikonlopun löytöjä

Suosikkikirpparini West Norwoodin Emmaus ei taaskaan pettänyt. Kankaanpalat odottavat jo ideoita ja ompeluinspiraatiota - ehkäpä niistä syntyy keväisiä kangaskasseja. Kulman taakse oli avattu myös uusi romukauppa ja mukaan tarttui punaviinilasipari - uuden kokoelman alku.