Kasvihuoneen puuosia höylättäessä ja jyrsittäessä on syntynyt säkkikaupalla kutterilastua. Ihanan pehmeää, kuivaa, pienenpientä lastua. Juuri sellaista, mihin pienet hiirulaiset tahtoisivat varmasti pesiytyä, jos sen jättää nurkkiin seisoskelemaan.
Ensin ihmettelimme minne saisimme lastun sysättyä. Noin iso määrä puuperäistä ainesta ei oikein kompostoidu hyvin. Ja sääli olisi hyvää kuiviketta maakuoppaankaan lykätä.
Onneksi keksimme pienen mietinnän jälkeen lastulle käyttöä.
Suurin osa meni naapuriin Sämpyn ja Pilkun pilttuisiin kuivikkeeksi. Pollejen isäntä oli tyytyväinen, kun yleensä joutuu ostamaan kutterilastunsa kaupasta.
Kokeilimme myös turpeen korvaamista kutterilastulla viime viikonloppuna maasta nostettujen juuresten kuivikkeena. Talven aikana näemme miten se toimii.
Kokeiluinnossamme ladoimme myös vihreiksi jääneet kirsikkatomaatit ämpäriin kerroksittain kutterilastun kanssa.
Ja voilá - viikkoa myöhemmin tomaatit ovat punastuneet! Vielä pieni kypsytys valoisassa ja lämpimässä ja voimme taas herkutella omilla pikkutomaateilla!
Varjopuolena mainittakoon, että lastu kulkeutuu mukavasti sukkien pohjassa ja nyt sitä on sitten vähän joka puolella...
