Pitkiä kävelyretkiä rantapoluilla. Uinnin jälkeen iho oli suolasta valkoinen.
Joka vuosi päätän vielä joskus yöpyä Riviera hotellissa. Myrskyisenä ja talvisena viikonloppuna. Hotelli on ränsistynyt ja useampaan otteeseen remontoitu, mutta alkuperäinen 30-luvun modernistinen tyyli on pitänyt pintansa.
Paluu arkeen. Tuntikausia autossa. Osa minusta halusi vielä jäädä rannalle. Mutta halusin myös jo kotiinkin. Pesemään nuotion tuoksun hiuksistani ja palaamaan arkeen.
Upean näköinen paikka. Minäkin haluaisin kävellä tuolla, uida ja kaivautua hiekkaan. Rannat ovat jotenkin aina niin hienoja ja kiehtovia, ehkä se on se horisontin tunne.
VastaaPoistaOlen miettinyt rantaa ja kiireetöntä kävelyä kylästä toiseen koko viikon. Tiedä vaikka vielä myöhemmin syksyllä rohkenisin lähteä.
VastaaPoistaNäyttääpä kyllä mukavalta paikalta!
VastaaPoistaEn ole moneen vuoteen kävellyt hiekkarannalla. Joskus tein sitä yhtä mittaa.