Piipahdin viime viikolla Glasgowssa työmatkalla. Pääosa ajasta kului kokolattiamattojen ja ilmastoinnin ikkunattomassa idyllissä. Mutta muutamana vapaahetkenä ehdin hieman kurkistaa myös konferenssikeskuksen ulkopuoliseen maailmaan.
Siellä vanha ja uusi olivat vastatusten ja vierivieressä. Puistosta oli tehty kuolleiden kaupunki. Ja miehillä oli oikeasti kiltit päällä. Ainakin joillakin.
Aamiaisella englantilaismies kertoi, että Skotlanti on hänelle kuin vieras maa.
<3 Skotlanti! Olen ollut pohjoisemmmassa töissä 150 vuotta vanhassa linnassa, josta oli tehty hotelli. Glasgowssa en päässyt käymään mutta vielä joskus kyllä menen takaisin..
VastaaPoistaJa juu, meilläkin oli paljon britti-vieraita hotellissa, tuntuivat todella turisteilta, vaikka eivät olleet kaukaa :)
Olen kerran ajanut ohi ohitustietä pitkin. Sanovat Glasgown olevan valtavan kiva kaupunki. Mutta kaukana se on jopa täältä Lontoon näkökulmasta katsottuna.
VastaaPoistaErika - Olen nyt jo kahteen otteeseen käynyt Skotlannissa työmatkalla ja nähnyt vilauksia paikallisista kaupungeista. Lentokoneesta olen nähnyt ihania vihreitä maisemia, joihin haluaisin päästä vielä joskus samoilemaan.
VastaaPoistaLiisa - Kivalta se Glasgow vaikutti. Ja pieneltä.
Se Whisky Trail, josta joskus puhuit alkoi taas houkuttaa!
Kuin vieras maa...jännittävää, niinhän se varmaan onkin, englantilaiselle :) Viimeinen kuva on tosi kaunis, siinä on illan valo, vai mitä?
VastaaPoistaKirjailijatar - Munkin mielestä oli jännittävää, että englantilaiset tulevat naapurista ja ajattelevat niin. Itse en ajatellut sitä ollenkaan niin vieraana paikkana.
VastaaPoistaMutta ehkä se on tämä pohjoinen ulottuvuus, joka tekee Skotlannin meille hieman kotoisen oloiseksi.
Illan valo oli ihanan kuulas ja kultainen joka päivä. Ja tuo rautatieasema siinä erityisen kaunis.