lauantai 5. heinäkuuta 2014
Pihalla
Meillä syödään pian oman pihan tomaatteja! Näillä näkymin niitä on tulossa kokonaiset yksi kappaletta ; )
Muuten pihalla on vielä aika karun näköistä. Kevät kului vuosia melko vapaasti rehottanutta pihaa siistiessä ja uudet istutukset ovat enemmänkin ensi kesää varten. Ja pensaiden leikkaustakin pitäisi jatkaa kunhan yhteen pensaaseen pesiytynyt lintuperhe päättää jatkaa matkaansa. Mutta mikäs kiire meillä on!
tiistai 1. heinäkuuta 2014
Sunnuntaina keittiössä
Keittiö on viime silausta vaille valmis. Seinälle pitäisi vielä ainakin saada avohylly, ovenkarmi maalata ja tuolit vaihtaa. Niin ja kiireessä täytetyt kaapit voisi jossakin vaiheessa järjestää oikein ajatuksella. Mutta oikein hyvä tämä on näinkin. Ja aivan valtava parannus entiseen keittiöön verrattuna!
sunnuntai 29. kesäkuuta 2014
Always look at the bright side of life
Sitä hyräilin mielessäni ja olin tyytyväinen, että pistin pipon päähän kun lähdin koiran kanssa lenkille. Harvemmin sitä kesäkuun lopulla pipoa tarvitsee, mutta menomatkalla se lämmitti korvia ja paluumatkalla se oli täynnä kanttarelleja.
--
So glad I wore a beanie when I took the dog for a walk this afternoon even thought it's crazy we're having such cold weather this time of the year. First the beanie kept my ears warm and then it carried my mushroom finds home.
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Ansarin kuulumiset
Kasvihuoneessa odotellaan suurempaa kasvun ihmettä. Ja lämpimämpiä kelejä. Ei piisaa kymmenen asteen sadepäivät tomaateille. Pelakuutkin värjöttelevät vielä ansarissa, kun en ole raskinnut niitä ulos kantaa palelemaan.
Amerikkalaiset kuulemma povaavat Suomeen normaalia kuumempaa loppukesää. Minä olen valmis!
--
Not a whole lot of growth happening in the weather we're having. Even the greenhouse is cool most days.
torstai 26. kesäkuuta 2014
Kukkia ja lehtiäkin
Keväällä vaikutti siltä, että koko puutarha on etuajassa. Olin ihan varma, että pionit ehtivät kukkia ennen juhannusta, kun huhtikuussa syötiin pihalla teepaidoissa. Mutta toisin kävi. Nyt kesäkuussa värjötellään sisällä. Miten voi olla 12 astetta juhannuksena?
Muistan, kuinka vuosia sitten äiti haaveili erilaisista kuunliljoista ja minä mietin hiljaa, että miten voi niin tylsistä kasveista haaveilla. Mutta olen alkanut ymmärtää mistä on kyse. Syreenimajan reunalle pinotun kivikasan reunalle siirsin ystävän kukkapenkistä vuosia sitten kaivettuja ja sittemmin parissakin eri paikassa kasvaneita kuunliljoja. Jostain syystä toimivat mielestäni kaikkein parhaiten juuri kivien läheisyydessä.
Kurjenmiekkoja olen saanut yhden satsin Mummilta ja toisen on Joni pelastanut jonkin työmaan maisemoinnin alta. Niistäkin on riittänyt jo moneen paikkaan.
Tähtiputkissa vain on sitä jotakin. Aluksi sekosin näihin punaisiin, mutta tänä kesänä valkoisetkin ovat alkaneet näyttää viehkoilta.
Jättilaukat ovat kylvääntyneet hullun lailla ja nyt, ehkä kuutisen vuotta siitä, kun ensimmäiset laukansipulit laitoin maahan, alkavat siementaimetkin kukkia. Jos hyvin käy, näytä on pian joka paikassa!
Keltapäivänliljat ovat ennenvanhaan reunustaneet Hamarin puutarhan perennapenkkejä. Nyt vanhat penkit ovat aika ränsistyneitä, enkä ole kaikkia vielä ehtinyt perata uuteen kukoistukseen. Mutta liljat sinnittelevät, vaikkei niitä ole jaettukaan pariinkymmeneen vuoteen.
tiistai 24. kesäkuuta 2014
Juhannusterveiset äidin puutarhasta
Kylmin juhannus 30 vuoteen. Ja sateisinkin varmasti. Onneksi on katto pään päällä ja villasukat jalassa. En silti välttynyt juhannusflunssalta, minkä vuoksi aamu-uinnitkin jäivät kahteen ensimmäiseen aamuun. No, vesikin kylmeni joka päivä.
Äidin puutarhassa polut kiemurtelevat kivien, kantojen ja istutusten lomassa. Tuollaista puiden katveessa olevaa vehreää keidasta himoitsen Hamariinkin.
Punalehtiruusu kukkii pihlajan alla.
Seppelvarpu rehottaa.
Angervo kukkii vielä.
Köynnöshortensia on peittänyt ison kiven. Mihinköhän se jatkaa, kun kiven reuna on tullut vastaan?
maanantai 16. kesäkuuta 2014
Tervetuloa uuteen kotiin
Maanantaina muutettiin ja sunnuntaina oli jo kädet syvällä mullassa koko päivän. Piha on suuri ja vihreä. Rikkaruohoja repimällä tutustuu hyvin pihan kasvustoon, joka on aika laaja. Paljon on kasveja, jotka tunnistan ja joista pidän. Jonkun verran on myös sellaista mikä lähtee, jahka ehdin ne repimään.
Kuva on etupihalta. Runsas sisääntulo, jota putsasin aika antaumuksella eilen. Jotain maanpeittokasvia revin menemään oikein kunnolla ja alta paljastui ihan kivaa kivetystä. Pari saniaista siirsin talon sivustalta tähän "penkkiin". Jotain väriä tähän silti kaipaisin, mutten vielä tiedä mitä. Ideoita?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


