Miehen isoisoäidin keinustuoli on lojunut vajaat pari vuotta piharakennuksen uumenissa. Kevään innoittamana (kun ei vielä täysillä jaksa puutarhassa puuhastella) päätin tarttua keinuun ja purkaa sen osiin uutta elämää elämään. Tuolin kangas ja puuosat ovat aikaa nähneet ja jäljistä päätellen tuoli on ollut kissataloudessa. Hapertuneesta ulkokuoresta huolimatta keikkustuolissa on mukava istua, se on sopivan matala ja viehättää muutenkin silmää.
Sinapinkeltainen väri sopisi sellaisenaan olohuoneen sisustukseen, mutta aika näyttää millaisen asun iäkäs keinustuoli saa ylleen. Tuoli on uudistettu ainakin kertaalleen, koska keltaisen alta paljastui vihreä samettikangas.
Käsinojat maalataan kiiltävällä mustalla ja vanhat kankaat saavat toimia uuden tuolikankaan kaavoina. Tuolin uumenista löytyi edelliseltä omistajalta hukkuneet hiuspinni, 55 senttiä ja kaksi papiljottineulaa.
...kangaskauppa kutsuu!
//P
//P
Ihana keinutuoli!
VastaaPoistaJa hyvä istua!
PoistaHihii, hauskat yllärit tuolin sisällä! Aiotko kätkeä sinne jotain, kun päällystät sen uudelleen?
VastaaPoistaTuo sinapinkeltainen lämmittää mun silmääni kyllä. Ja tuo niskatyyny on ihan ehdoton! Hauskaa projektia!
Laura, luulen ettei tarvitse. Taitaa luonnostaan kerätä aarteita ;) väri on vielä arvoitus.
PoistaLaura, luulen ettei tarvitse. Taitaa luonnostaan kerätä aarteita ;) väri on vielä arvoitus.
PoistaAika upea! Odotan innolla uuden kankaan näkemistä!
VastaaPoista